Yliaktiivinen virtsarakko tuottaa kiusaa niin paljon, että ongelmaan on kehitetty ratkaisuksi istute.
Arvioiden mukaan pelkästään Yhdysvalloissa virtsarakko hyppyyttää noin 33:a miljoonaa ihmistä vessassa – useimmiten siis muusta kuin pakottavasta syystä. Taustalla on virtsarakkoa ympäröivien hermosolujen yliaktiivisuus: ne lähettävät aivoihin viestin, jonka mukaan virtsarakko vaatii tyhjennystä, vaikkei se siis olekaan täynnä.
Esimerkiksi mobiililaitteeseen, kuten puhelimeen, yhteydessä oleva istute seuraa, kuinka usein virtsarakko käydään tyhjentämässä.
Jos käyntejä on normaalia enemmän, siinä syttyy hohtodiodi, jonka valo vaikuttaa virtsarakon hermojen tiettyihin valoherkkiin proteiineihin.
Valo kontrolloi hermoja
Virtsarakkoa ympäröivät hermosolut on ennalta ohjelmoitu tuottamaan avainproteiineja. Tämä tapahtuu niin, että soluihin siirretään harmittoman viruksen avulla perintöainesta.
Kun hohtodiodi aktivoi proteiinit, ne vaimentavat hermosolujen toimintaa. Tämän ansiosta väärien hälytysten määrä vähenee.
Uusi istute seuraa, kuinka usein rotta tyhjentää virtsarakkonsa. Jos virtsaamisvälit ovat kovin lyhyitä, hohtodiodi syttyy ja rauhoittaa valollaan virtsarakon hermoja.
Hermotoiminnan säätelemiseen valon avulla on saatu innoitusta optogenetiikaksi kutsutusta aivotutkimuksen alasta, joka kehittää keinoja ohjata hermosoluja laserin ja herkkien valokuitujen avulla.
Yksittäisten solujen toimintaa voidaan säädellä valonavulla. Tätä periaatetta sovelletaan istutteessa, joka passivoi virtsarakon hermosoluja siinä tapauksessa, että ne lähettävät turhia hätäviestejä.
Kuminauha mittaa virtsarakon
Virtsarakkoa kiertävä joustopanta rekisteröi, kuinka usein se tyhjennetään.
1
Siru kerää tiedot
Pannan seurantatiedot välittyvät mahassa olevaan siruun, joka on langattomassa yhteydessä tietokoneeseen.
2
Tietokone analysoi tempon
Siru siirtää tiedot Bluetooth-tekniikalla. Kun virtsaamistiheys on ohjelman mukaan liian suuri, tietokone aktivoi hohtodiodin.
3
Valo vähentää hermoviestintää
Kun kova pissahätä tulee liian lyhyin välein, istutteen hohtodiodi syttyy. Vaikuttamalla virtsarakon hermotukseen valo ehkäisee turhia tyhjennyskäskyjä.
Tekniikka on hyvin tarkka, ja valo vaikuttaa aina vain valittuihin hermosoluihin. Nykyiset istutteethan lähettävät hermoihin sähköpulsseja, joten on mahdollista, että elimistön eri osat reagoivat niihin.
Jos uusi ohjaustapa toimii turvallisesti ilman sivuvaikutuksia, se saattaa sopia muitakin elimiä kuin virtsarakkoa ympäröivien hermojen säätelyyn. Niitä voivat olla vaikka sydän ja keuhkot.