Syöpäsolut kuvassa

Koronarokotteen kehittänyt aviopari: Syöpärokote voi olla valmis ennen vuotta 2030

Avain syöpäsolujen taltuttamiseen voi löytyä koronarokotteessa käytetystä teknologiasta, toteaa saksalaisen BioNTech-yrityksen perustanut aviopari.

Avain syöpäsolujen taltuttamiseen voi löytyä koronarokotteessa käytetystä teknologiasta, toteaa saksalaisen BioNTech-yrityksen perustanut aviopari.

Shutterstock

Yhdessä lääketieteen kiivaimmista kilpailuista koronarokote saatiin valmiiksi ainoastaan 11 kuukaudessa.

Nyt saksalaisen BioNTech-yrityksen taustalla oleva tutkijapariskunta toivoo, että mRNA-teknologiaa voidaan käyttää myös, kun kehitetään uusia hoitoja melanoomaan, suolistosyöpiin ja muihin syöpäkasvaimiin. Ja he arvelevat hoitomuotojen olevan valmiita jo ennen vuotta 2030.

Näin tutkijat totesivat BBC Sundayn haastattelussa 16. lokakuuta.

Uğur Şahin ja Özlem Türeci kehittivät koronarokotteen

BioNTechin toimitus- ja tutkimusjohtajina toimivat aviopuolisot Uğur Şahin ja Özlem Türeci vetivät yhtiön koronarokotteen kehitystyötä.

© BioNTech

Laboratoriossa on tehty jo monta läpimurtoa

Tutkijapariskunta Uğur Şahin ja Özlem Türeci kertoivat haastattelussa, miten koronarokotteessa käytetyllä mRNA-teknologialla immuunijärjestelmä saadaan hyökkäämään syöpäsoluja vastaan.

BioNTechin laboratorioissa on jo tehty kokeita syöpärokotteella. Kokeet ovat vahvistaneet uskoa siihen, että rokote voisi olla valmis ja markkinoilla jo ennen vuotta 2030.

”Tutkijoina olemme hieman varovaisia sanomaan, että nyt meillä on hoito syöpään, mutta olemme jo tehneet läpimurtoja ja jatkamme niiden työstämistä”, sanoi Özlem Türeci BBC:n Laura Kuenssbergille.

Rokote antaa immuunijärjestelmälle kuvan "rikollisesta"

Uudet kokeelliset syöpähoidot olivat alun perin syynä siihen, että tutkijapariskunta perusti lääkeyrityksen vuonna 2008.

Sittemmin he ovat erikoistuneet immuuniterapiaan, jossa ihmisen immuunijärjestelmä opetetaan torjumaan syöpäsoluja muun muassa mRNA-molekyylien avulla.

Siksi he olivat myös muutaman askeleen muita lääkeyrityksiä edellä, kun koronavirus alkoi levitä ympäri maailmaa keväällä 2020.

Yhteistyössä Pfizerin kanssa he saivat kehitettyä ensimmäisen mRNA-rokotteen, joka mRNA-molekyylin avulla lähettää eräänlaisen työpiirustuksen elimistön soluihin. Tämän geneettisen piirustuksen mukaan solu saadaan tuottamaan tiettyä proteiinia, esimerkiksi koronaviruksen pintaproteiinia.

Rokote siis antaa elimistölle eräänlaisen "rikosrekisterikuvan", jonka avulla immuunijärjestelmä voi tunnistaa viruksen ja siten alkaa taistella sitä vastaan.

Pandemia raivasi tietä

Samaa periaatetta voidaan käyttää siten, että immuunijärjestelmä alkaa tuottaa vasta-aineita ja T-soluja syöpäkasvaimen pinnalla olevia proteiineja vastaan.

Tavoitteena on tarjota räätälöityjä rokotteita kullekin potilaalle. He saavat esimerkiksi syöpäleikkauksen jälkeen rokotteen, joka saa elimistön tunnistamaan ja tuhoamaan loputkin syöpäsolut.

Edessä on kuitenkin huomattavia haasteita, sillä syöpäsolujen pinnalla voi olla monia eri proteiineja, joten sellaisen rokotteen kehittäminen, joka tuhoaa ainoastaan syöpäsoluja, on vaikeaa.

Uğur Şahin ja Özlem Türeci korostavat, että koronapandemia antoi lääkeyrityksille vauhtia uusien rokotteiden kehittämiseen. Samalla saatiin myös lisää tietoa siitä, miten ihmisen immuunijärjestelmä reagoi mRNA-rokotteeseen.

Pandemian aikana saatu tieto ”aivan varmasti edisti syöpärokotteen kehitystyötä", he kertovat BBC:lle.