Ihmisaivot ottivat miljoonia vuosia sitten kehityksessä ison pyrähdyksen, jonka ansiosta meillä on nykyisin isommat aivot ja kehittyneemmät kognitiiviset kyvyt kuin lähimmillä sukulaisillamme, esimerkiksi gorilloilla ja simpansseilla.
Tätä eroa kiinalaistutkijat ovat nyt yrittäneet pienentää eroa luomalla makakiapinoita, joilla on ylimääräinen kopio MCPH1-geenistä.
Apinoiden muisti parani
MCPH1-geeni toimii hyvin aktiivisesti ihmislapsen elämän alkupuolella, kun aivot kehittyvät, ja tutkijoiden mukaan, että se on tärkeää aivojen kehitykselle ja ihmisen älykkyydelle.
Apinoilla MCPH1-geeni ei ole yhtä aktiivinen, ja siksi kiinalaistutkijat siirsivät siitä ylimääräisen kopion 11 makakin perimään. Geeninsiirtoon käytettiin tekniikkaa, jossa geeni vietiin makakialkioiden soluihin viruksen avulla.
Apinoista viisi jäi eloon ja kehittyi niin, että tutkijat pääsivät testaamaan niiden aivoja. Kun eläinten lyhytaikaismuistia testattiin, ne selvisivät paremmin ja niillä oli lyhyempi reaktioaika kuin tavallisilla makakeilla.
Muuntogeenisten apinoiden aivojen kehittyminen vei myös tavallista pidempään juuri kuin ihmisillä.
Koe aiheutti eettisiä ongelmia
Monet tutkijat suhtautuivat apinakokeeseen torjuvasti. Heidän mukaansa kiinalaistutkijat liikkuvat tutkimuksessaan eettisesti hyväksyttävän rajalla.
Apinat muistuttavat ihmisiä niin paljon, että kun niihin esimerkiksi siirretään niitä inhimillisemmäksi tekeviä geenejä, on pakko alkaa arvioida uudestaan eläinkokeita koskevia sääntöjä, tutkijat toteavat.
Kiinalaistutkijat ovat hiljattain myös tehneet ihmisillä kokeen CRISPR-tekniikalla muokatuilla geeneillä ja kloonanneet apinoita, joilla on vakavia henkisiä ongelmia.