2016 maaliskuussa 20-vuotiaan yhdysvaltalaisen Kris Boesenin niska murtui ja hän halvaantui kaulasta alaspäin. Alle kuukauden päästä Boesen otti osaa lääketieteelliseen kokeeseen, jossa katkenneeseen selkäytimeen ruiskutettiin kymmenen miljoonaa kantasolua.
Tulos oli kuin ihme. Kolmen kuukauden päästä Boesen pystyi liikuttamaan jo kumpaakin kättään, kirjoittamaan nimensä, käyttämään puhelinta ja halaamaan ystäviään ja sukulaisiaan.
Boesen ei ole ainoa, joka on päässyt nauttimaan kantasolujen ihmeellisistä ominaisuuksista. Eri puolilla maailmaa tutkitaan, miten kantasoluilla voitaisiin hoitaa niin lapsettomuutta ja reumaa kuin diabetesta ja syöpääkin.
Mitä kantasolut ovat?
Kantasolut ovat soluja, jotka parhaimmillaan voidaan saada kypsymään miksi tahansa kehon noin 200 solutyypistä, esimerkiksi ihosoluiksi.
Manipuloimalla kantasoluja laboratoriossa pystytään korvaamaan elimistön sairaita tai heikentyneitä soluja terveillä ja siten jonain päivänä parantamaan esimerkiksi diabetes, Alzheimerin tauti, halvaukset ja sydänsairaudet.
Elimistön rakennuspalikoiden tutkiminen ei hyödytä vain ihmistä.
Kantasolut voivat auttaa myös pelastamaan hyvin uhanalaisia eläinlajeja – ja jopa herättämään henkiin jo hävinneitä lajeja.
Kokeissa on esimerkiksi taannutettu säilyneitä mammutin soluja kantasoluiksi, jotka voidaan saada kypsymään siittiö- tai munasoluiksi.
Erityyppiset kantasolut
Kantasolut voidaan jakaa kahteen päätyyppiin – kudoskantasoluihin ja pluripotentteihin alkion kantasoluihin.
Kudoskantasoluja on esimerkiksi ihossa, suolistossa ja veressä ja myös elimissä, kuten aivoissa, sydämessä ja maksassa. Niiden tehtävänä on ylläpitää ja korjata kudosta sen kuluessa.
Pluripotentteja eli monikykyisiä kantasoluja esiintyy alkion kehityksen varhaisvaiheessa, ja ne voivat erilaistua lähes miksi tahansa täysikasvuisen ihmisen noin 200 solutyypistä.