Our website does not support Internet Explorer.

To get the best experience on our website and of our content, please use a more modern browser like Edge, Chrome, Safari or similar.

Hullua vai nerokasta: Tutkijat etsivät ikuista nuoruutta

Tieteen historiaan kuuluu monenmoisia kokeita, joilla on yritetty päästä ammentamaan nuoruuden lähteestä.

Shutterstock

Eläinten kivesten piti nuorentaa

Vuonna 1889 Mauritiuksen saarivaltiossa syntynyt fysiologi Charles-Édouard Brown-Séquard ruiskutti koirien ja marsujen kiveksistä valmistettua uutetta kehoonsa.

Ajatuksena oli, että ruiske suurentaa elimistön testosteronimäärää ja sitä kautta nuorentaa ja lisää elinvoimaa.

Lääkäri pisti itseensä koiran kiveksistä tehtyä uutetta vastustaakseen vanhenemista.

© shutterstock/ Leibniz Institute for Age Research/ University of British Columbia/ Anatoli Brouchkov/The SiberianTimes

Brown-Séquard kokikin vetreytyvänsä. Tosiasiassa koe tuskin antoi lisää elinpäiviä, sillä neljän vuoden kuluttua ensimmäistä ruiskeesta Brown-Séquard kuoli 76-vuotiaana.

Tutkimuksissa ei ole löydetty todisteita siitä, että eläinten kivekset voivat vaikuttaa vanhenemiseen. Vaikka kivespistoksista ei ollut pitämään Brown-Séquardia loputtomasti hengissä, koe ei ollut turha.

Fysiologi oli nimittäin hormonihoitojen edelläkävijöitä.

Uloste vahvistaa vastustuskykyä

Uloste voi antaa lisää elinpäiviä – ainakin jos on uskominen kahta saksalaisen Max Planck -instituutin tutkimusryhmää.

Ne siirsivät vanhoille afrikkalaisille killikaloille nuorempien lajitovereiden suolibakteereja.

Killikala elää pitempään, kun sen suolisto saa bakteereja nuoremmilta yksilöiltä.

© shutterstock/ Leibniz Institute for Age Research/ University of British Columbia/ Anatoli Brouchkov/The SiberianTimes

Kokeessa tuhottiin ensin vanhojen kalojen oma suolifloora antibiooteilla ja tilalle pantiin nuorten yksilöiden ulostetta. Vertailun vuoksi asetelma käännettiin myös toisinpäin.

Tuloksena oli, että ne vanhat kalat, jotka saivat bakteereja nuorilta, elivät keskimäärin 41 prosenttia kauemmin kuin ne nuoret kalat, joille oli siirretty vanhojen bakteereja.

Vielä on hämärän peitossa, kuinka nuorten suolibakteerit saavat biologisen kellon kulkemaan ajassa taaksepäin.

Oletettavasti uloste tehostaa immuuni-järjestelmän toimintaa, joka heikkenee vanhemmiten. Hyödyllisten bakteerien vaikutuksesta vanheneminen hidastuu.

Aivot virkistyvät nuoresta verestä

Vanhojen hiirien muisti ja suuntavaisto paranevat, kun niihin siirretään nuorten lajitovereiden veriplasmaa.

Asia kävi ilmi yhdysvaltalaistutkimuksissa, mutta vielä ei tiedetä tarkalleen, millä tavalla nuorten veri vaikuttaa vanhojen aivoihin.

Kun vanhat hiiret saavat suoniinsa nuorten verta, ne käsittelevät paremmin tietoa.

© shutterstock/ Leibniz Institute for Age Research/ University of British Columbia/ Anatoli Brouchkov/The SiberianTimes

Havainnot viittaavat kuitenkin siihen, että veren proteiini aktivoi hiirien aivoissa jo olemassa olevia hermosoluja.

Hiirikokeiden tuloksia ei tietenkään voida soveltaa suoraan ihmiseen, eikä ole vielä pitävää tieteellistä näyttöä siitä, että sama vaikutus tulee esiin ihmisillä.

Silti tämänkaltaisia verensiirtoja tarjotaan kaupallisella puolella. Pakettiin kuuluu esimerkiksi kaksi litraa alle 25-vuotiaiden henkilöiden veriplasmaa. Litrahinnat kieppuvat 6 700 euron tienoilla.

Muinaisbakteeri elää ikuisesti

Vuonna 2009 venäläinen tutkija Anatoli Bruškov löysi Bacillus F:ksi nimetyn basillin Siperian ikiroudasta. Se juontuu 3,5 miljoonan vuoden takaa muttei näytä vanhentuneen lainkaan.

Hiirissä ja banaanikärpäsissä bakteerin todettiin tehostavan immuunijärjestelmää ja edistävän solunjakautumista.

Basilli F on ollut olemassa 3,5 milj. vuotta osoittamatta vanhenemisen merkkejä.

© shutterstock/ Leibniz Institute for Age Research/ University of British Columbia/ Anatoli Brouchkov/The SiberianTimes

Bruškov meni vuonna 2013 vielä askeleen pitemmälle: hän ruiskutti muinaisbakteerin omaan kehoonsa. Tutkijan mukaan vaikutus oli toiveita herättävä.

Hän totesi kaksi vuotta myöhemmin: "Olen jaksanut työskennellä kauemmin, eikä minulla ole ollut flunssaa yli kahteen vuoteen.”

Tieteellisiä todisteita tehosta ei ole, eikä kukaan osaa selittää, kuinka bakteeri saattaa elää näin pitkään.

Basillin perimä on kartoitettu, mutta tähän mennessä ei ole vielä tunnistettu niitä perintötekijöitä, jotka pystyvät lykkäämään pieneliön kuolemaa.

Lue myös:

Rokotepullo ja ruisku suojakäsineitä käyttävän sormien välissä
Sairaudet

Viruksia, elohopeaa vai silkkaa myrkkyä? Tässä ovat rokotteen ainesosat

6 minuuttia
Hammaslääkäri paikkaa hammasta
Lääketieteellinen tekniikka

Geeli voi korjata hampaan kiilteen – täysin kivutta

2 minuuttia
Lääketieteellinen tekniikka

LÄPIMURTO: Uusi tekniikka saa sokeat näkemään

2 minuuttia

Kirjaudu sisään

Tarkista sähköpostiosoite
Salasana vaaditaan
Näytä Piilota

Oletko jo tilaaja? Oletko jo lehden tilaaja? Napsauta tästä

Uusi käyttäjä? Näin saat käyttöoikeuden!

Nollaa salasana

Syötä sähköpostiosoitteesi, niin saat ohjeet salasanasi nollaamiseksi.
Tarkista sähköpostiosoite

Tarkista sähköpostisi

Olemme lähettäneet sinulle sähköpostia osoitteeseen . Siinä on ohjeet, joiden avulla voit nollata salasanasi. Jos et ole saanut sähköpostia, tarkista, että se ei ole joutunut roskapostin joukkoon.

Anna uusi salasana.

Nyt sinun pitää antaa uusi salana. Salasanassa pitää olla vähintään 6 merkkiä. Kun olet luonut uuden sanasanan, sinua pyydetään kirjautumaan sisään palveluun.

Salasana vaaditaan
Näytä Piilota