Halvaantunut hiiri kävelee taas

Selkäydinvammasta johtuvat halvaukset ovat parantumattomia. Hiirillä testattu geenihoito herättää toiveita siitä, että vauriot voivat korjautua ihmisellä liikuntakyvyn palauttavasti.

Selkäydinvammasta johtuvat halvaukset ovat parantumattomia. Hiirillä testattu geenihoito herättää toiveita siitä, että vauriot voivat korjautua ihmisellä liikuntakyvyn palauttavasti.

Ken Ikeda Madsen & Shutterstock

Kokeellisella geenihoidolla on onnistuttu ensimmäistä kertaa parantamaan halvauksia, jotka johtuvat selkäytimen hermoratojen vaurioitumisesta.

Laboratoriohiirillä tehdyn tutkimuksen tulos enteilee selkäydinvammaisen liikuntakyvyn palauttavaa hoitomenetelmää.

Seuraa mullistavaa koetta vaihe vaiheelta

Käänteentekevä keksintö perustuu muokattuun proteiiniin, hyper-interleukiini-6:een, joka edistää hermosolun kasvua.

Koska proteiinia ei synny luonnostaan elimistössä, avuksi pitää ottaa geenihoito, jolla hermosolut saadaan valmistamaan sitä. Juuri tätä ratkaisua käytti saksalainen Ruhr-yliopisto Bochum hiirikokeessaan.

Jalat alkoivat toimia alle kuukaudessa

Katkaisemalla selkäydin laboratoriohiirille aiheutettiin alaruumiin halvausta vastaava tila. Sitten niille siirrettiin viruksen avulla muokatun proteiinin valmistusohje hermosoluihin, jotka sijaitsevat liikeaivokuoressa.

Hämmästyttävästi hiiret kykenivät taas kävelemään normaalisti kahden kolmen viikon kuluttua.

Hiirelle aiheutettiin alaruumiin halvausta vastaava tila katkaisemalla selkäydin (yläkuva). Jo kahden kolmen viikon kuluttua geenihoidosta hiiri kykeni taas kävelemään.

© Lehrstuhl für Zellphysiologie

Onnistumisen salaisuus piilee siinä, että räätälöityä proteiinia tuottamaan ei tarvita kuin pieni määrä aivosoluja. Koska niillä on yhteyksiä muihin hermosoluihin, jotka osallistuvat liikkeiden suunnitteluun ja säätämiseen, proteiini hakeutuu myös niihin ja vaikuttaa niidenkin kasvuun.

Kokeita vanhoilla vammoilla

Solujen selkäytimessä kulkevat pitkä viejähaarakkeet, aksonit, alkavat siksi kasvaa. Lopulta ne ulottuvat vauriokohdan toisella puolella oleviin hermoratoihin. Näin aivojen ja alaraajojen lihasten välille syntyy taas viestiyhteys.

Seuraavaksi tutkitaan, tehoaako hoito myös siinä tapauksessa, että selkäydinvamma on vanha. Jos tulos on hyvä, tulevaisuudessa voitaneen auttaa myös kauan sitten halvaantuneita ihmisiä.