Kokeellisella geenihoidolla on onnistuttu ensimmäistä kertaa parantamaan halvauksia, jotka johtuvat selkäytimen hermoratojen vaurioitumisesta.
Laboratoriohiirillä tehdyn tutkimuksen tulos enteilee selkäydinvammaisen liikuntakyvyn palauttavaa hoitomenetelmää.
Seuraa mullistavaa koetta vaihe vaiheelta
Räätälöity proteiini korjaa vaurion
Koe-eläimillä muokattu proteiini saa katkenneen selkäytimen päät kasvamaan kiinni toisiinsa.
Virus kuljettaa valmistusohjeen aivoihin
Harmiton virus varustetaan dna:lla, joka sisältää räätälöidyn hyper-interleukiini-6-proteiinin valmistusohjeen. Kun virus ruiskutetaan hiiren aivoihin, se tarttuu aivosoluun.
Aivosolu alkaa tuottaa muokattua proteiinia
Räätälöidyn proteiinin valmistusohje liittyy aivosolun perintöainekseen. Sen jälkeen aivosolu valmistaa ohjeen mukaan tätä sen kasvua edistävää proteiinia.
Proteiini kulkeutuu muihin hermosoluihin
Aivosolu on yhteydessä muihin hermosoluihin, ja proteiini hakeutuu myös niihin. Siitä seuraa, että koko joukko hermosoluja alkaa kasvaa, vaikka niissä ei synny proteiinia.
Hermosyyt ylittävät vauriokohdan
Hermosolujen viejähaarakkeet, aksonit, kasvavat selkäytimen katkeamiskohdan yli ja korjaavat viestiyhteyden. Aivot voivat jälleen kommunikoida eri kehonosien kanssa.
Käänteentekevä keksintö perustuu muokattuun proteiiniin, hyper-interleukiini-6:een, joka edistää hermosolun kasvua.
Koska proteiinia ei synny luonnostaan elimistössä, avuksi pitää ottaa geenihoito, jolla hermosolut saadaan valmistamaan sitä. Juuri tätä ratkaisua käytti saksalainen Ruhr-yliopisto Bochum hiirikokeessaan.
Jalat alkoivat toimia alle kuukaudessa
Katkaisemalla selkäydin laboratoriohiirille aiheutettiin alaruumiin halvausta vastaava tila. Sitten niille siirrettiin viruksen avulla muokatun proteiinin valmistusohje hermosoluihin, jotka sijaitsevat liikeaivokuoressa.
Hämmästyttävästi hiiret kykenivät taas kävelemään normaalisti kahden kolmen viikon kuluttua.
Hiirelle aiheutettiin alaruumiin halvausta vastaava tila katkaisemalla selkäydin (yläkuva). Jo kahden kolmen viikon kuluttua geenihoidosta hiiri kykeni taas kävelemään.
Onnistumisen salaisuus piilee siinä, että räätälöityä proteiinia tuottamaan ei tarvita kuin pieni määrä aivosoluja. Koska niillä on yhteyksiä muihin hermosoluihin, jotka osallistuvat liikkeiden suunnitteluun ja säätämiseen, proteiini hakeutuu myös niihin ja vaikuttaa niidenkin kasvuun.
Kokeita vanhoilla vammoilla
Solujen selkäytimessä kulkevat pitkä viejähaarakkeet, aksonit, alkavat siksi kasvaa. Lopulta ne ulottuvat vauriokohdan toisella puolella oleviin hermoratoihin. Näin aivojen ja alaraajojen lihasten välille syntyy taas viestiyhteys.
Seuraavaksi tutkitaan, tehoaako hoito myös siinä tapauksessa, että selkäydinvamma on vanha. Jos tulos on hyvä, tulevaisuudessa voitaneen auttaa myös kauan sitten halvaantuneita ihmisiä.
