Geenihoito palauttaa näkökyvyn
Brittiläisen Cambridgen yliopiston tutkijat ovat todistaneet, että sokeutumisen aiheuttavia näköhermon vaurioita on mahdollista korjata.
Hiirillä tehdyissä kokeissa aktivoitiin geenihoidolla se perintötekijä, joka ohjaa protrudiini-nimisen proteiinin tuotantoa. Protrudiinia esiintyy hermosolujen tuojahaarakkeissa, jotka ottavat vastaan silmän näköaistinsolujen lähettämiä viestejä, ja viejähaarakkeissa, jotka välittävät viestejä eteenpäin.
Silmä ja näköalueet menettävät yhteyden
Viejähaarakkeet kulkevat näköhermon mukaisesti silmän verkkokalvolta aina aivojen takaosassa sijaitsevalle näköalueelle asti.
Näin näköhermo korjataan
Proteiini uudistaa näköhermon
Tutkijat ovat tunnistaneen proteiinin, joka saa hermosolujen haarakkeet kasvamaan. Sen ansiosta vaurioitunut näköhermo on uudistettavissa.
Geeni aktivoidaan solussa
Geenihoito aktivoi sen perintötekijän hermosolussa, joka ohjaa protrudiinin tuotantoa. Proteiini hakeutuu siihen vauriokohtaan, joka on syntynyt näköhermossa solun viejähaarakkeeseen.
Proteiini valmistaa muotin
Proteiini luo eräänlaisen tukirangan, jonka varaan viejähaarake voi muotoutua. Lisäksi proteiini vetää puoleensa kaikkia niitä aineita, joita viejähaarakkeen ulko- ja sisäosien rakentuminen vaatii.
Solu saa taas yhteyden
Solun viejähaarake rakentuu uudelleen ja kasvaa näköhermon mukaisesti aina aivojen takaosan näköalueelle asti. Sen ansiosta silmän verkkokalvon ja näköalueen välinen yhteys palautuu.
Glaukooma on yleisimpiä syitä näön menettämiseen vanhemmalla iällä. Sairaus johtuu siitä, että viejähaarakkeet vaurioituvat pysyvästi. Uusiutuminen on mahdotonta siksi, että täyden mittansa saavuttaneista viejähaarakkeista puuttuu avainproteiini.
Kiihdyttämällä proteiinintuotantoa hermosolut saatiin kuitenkin kasvattamaan viejähaarakkeita ikään kuin ne olisivat vielä hyvin nuoria.
Menetelmä toimii elävillä hiirillä
Tutkimuksessa kasvatettiin ensin hermosoluja laboratoriomaljassa ja katkaistiin sitten niiden viejähaarakkeet laserilla. Sen jälkeen kiihdytettiin protrudiinin tuotantoa, jotta viejähaarakkeet alkaisivat uusiutua.
Kohonnut silmänpaine voi johtaa glaukoomaan
Ennen vanhaan viherkaihina tunnettu glaukooma johtuu silmästä näköalueelle kulkevan näköhermon vaurioitumisesta. Sen syytä ei tiedetä varmasti, mutta siihen liittyy usein silmänpaineen nousu. On arvioitu, että jopa kaksi prosenttia ihmisistä sairastaa glaukoomaa, josta erotetaan kaksi päätyyppiä:
-
Avokulmaglaukooma
Liittyy vanhenemiseen ja kehittyy usein huomaamattomasti. Siinä vaiheessa, kun havaitaan, että näkökyky on huonontunut, näköhermoon on yleensä ehtinyt syntyä vaurioita jo usean vuoden ajan.
-
Sulkukulmaglaukooma
Syntyy äkillisesti. Riskiryhmään kuuluvat yli 40-vuotiaat henkilöt, joilla on pienet kaukotaittoiset silmät. Näön koetaan sumenevan ajoittain, ja kulmakarvojen yläpuolella esiintyy kipua. Jos potilas ei saa hoitoa, hän voi sokeutua muutamassa päivässä.
Kun menetelmää sovellettiin eläviin hiiriin, joiden näköhermo oli vaurioitunut, saatiin erinomaisia tuloksia. Hermosolujen viejähaarakkeet kasvoivat huomattavasti kahdessa viikossa.
Proteiinilla on kaksi tehtävää
Kokeiden mukaan protrudiini vaikuttaa kahdella tavalla. Ensinnäkin se muodostaa tukirangan, joka ohjaa viejähaarakkeen rakentumista, ja toiseksi se vetää puoleensa niitä aineita, joita uusiutumisprosessi tarvitsee.
Tutkimustulokset antavat toiveita siitä, että glaukooman takia sokeutuneet voivat saada näkökykynsä takaisin, kun protrudiinin tuotantoa kiihdytetään.
