Elämän ja kuoleman rajaa siirretään

Camille painoi vain 920 grammaa syntyessään yli kolme kuukautta liian aikaisin vuonna 1992. Tuolloin ani harvalla sairaalalla oli tekniset valmiudet pelastaa noin pienen keskosen henki.

Tyttövauva oli kuitenkin onnekas, sillä Montrealissa toimiva yliopistollinen naistensairaala, Centre hospitalier universitaire Sainte-Justine, oli juuri ottanut käyttöön uuden kehitykseltään keskeneräisten keuhkojen hoitomenetelmän.

Sen ansiosta Camille Girard-Bock jäi eloon – ja voi tutkia nyt 28-vuotiaana samassa opetussairaalassa pienenä keskosena syntymisen jälkiseurauksia. Joka vuosi syntyy ennenaikaisesti 15 miljoonaa lasta.

Heidän osuutensa kaikista syntyvistä vauvoista on yli kymmenen prosenttia, ja heistä voi jatkaa elämäänsä 14 miljoonaa sen ansiosta, että heitä on mahdollista hoitaa paremmin ja valmistaa kohtaamaan ne haasteet, jotka kohdun ulkopuolella eläminen tuo mukanaan.

Sen lisäksi, että eloonjäämismahdollisuudet ovat parantuneet selvästi, elinkelpoisuuden raja on siirtynyt varhaisempaan vaiheeseen. Nykyään se kulkee 22. raskausviikon kohdalla, mistä on vielä melkein neljä kuukautta täysiaikaiseen synnytykseen.

Hengen pelastavaa hoitoa tarvitaan yhä useammin, sillä ennenaikaiset synnytykset yleistyvät kaikkialla. Asetelma näyttää siltä, että yhä useampi syntyy keskosena ja yhä suurempi osa keskosista jää eloon. Siksi on myös enemmän mahdollisuuksia tutkia keskosena syntymisen seurauksia.

Tässä tilanteessa on kuitenkin herännyt myös kysymys, voivatko hyvin pieninä syntyneet keskoset maksaa elämästään liian kalliin hinnan, jos he vammautuvat vakavasti.

245-grammaisesta oli eläjäksi

Useimmissa maissa keskosten osuus vastasyntyneistä kasvaa jatkuvasti. Esimerkiksi Yhdysvalloissa kasvuvauhti on ollut noin prosenttiyksikkö vuosikymmenessä.

Kehityksen syy on paljolti hämärän peitossa, mutta ennenaikaisten synnytysten riskitekijöiksi on todettu muun muassa tulehdukset, traumat ja stressi raskauden aikana sekä äidin krooniset sairaudet, kuten diabetes ja verenpainetauti.

Raskaus kestää tavallisesti 39 viikkoa, mutta sitä pidetään täysimittaisena, kun lapsi syntyy viikkojen 38 ja 42 välillä.

Viikolta 33 viikolle 37 sikiön aivot kehittyvät yhä nopeasti ja ovat herkät valolle ja äänelle. Lisäksi keuhkot voivat olla vielä niin jäykät, että hengittäminen sujuu vaivalloisesti.

Useimmissa maissa keskosia kyetään auttamaan, ja heillä onkin melkein yhtä hyvät mahdollisuudet jäädä eloon kuin täysiaikaisilla vauvoilla.

Tilanne on paljon vaarallisempi, kun lapsi syntyy viikkojen 28 ja 32 välillä. Siinä vaiheessa on olemassa suuri riski, että ensimmäinen hengenveto luhistaa keuhkot ja tulee aivoverenvuotoja.

Viikoilla 22–27 syntyneet keskoset ovat hyvin pieniä, ja heidän keuhkonsa ja aivonsa ovat vielä niin keskeneräisiä, että he eivät pysty jatkamaan elämäänsä ilman tehohoitoa.

Vaikka vuonna 2018 Yhdysvalloissa 24. raskausviikolla syntyneen Saybie-nimisen tytön syntymäpaino oli vain 245 grammaa, hänet pystyttiin pitämään hengissä nykyaikaisilla hengitystä tukevilla menetelmillä.

Vuonna 2019 tekemässään tutkimuksessa Karoliinisen instituutin lastenlääkäri Mikael Norman vertasi vuosien 2004–2007 ja 2014–2016 pieniä keskosia koskevia tilastotietoja.

Raskausviikolla 22 syntyneistä lapsista oli elossa ensimmäisen elinvuoden jälkeen ensimmäisellä tarkastelujaksolla vain neljä prosenttia, mutta osuus kasvoi kymmenessä vuodessa 20 prosenttiin.

Viikolla 23 syntyneiden osalta prosenttiluvut olivat 29 ja 44. Ruotsissa pienistä keskosista, jotka ovat syntyneet viikoilla 22–26, pelastetaan elämään tätä nykyä 59 prosenttia. Lisäksi keskosena syntyneistä tulee nykyään entistä terveempiä.

Kanadalaisessa tutkimuksessa, jossa käytiin läpi kaikkiaan 50 000:n ennen 34. raskausviikkoa syntyneen lapsen terveystiedot, kävi ilmi, että vakavilta vammoilta ja häiriöiltä välttyneiden osuus kasvoi vuosien 2004 ja 2017 välillä 57 prosentista 71 prosenttiin.

Jäykät keuhkot toimivat huonosti

Useimmat vauvan elimet kehittyvät ja kypsyvät valmiiksi tai melkein valmiiksi jo paljon ennen täysimittaisen raskauden loppua. Viime vaiheessa ne lähinnä kasvavat kokoa.

Merkittävä poikkeus on keuhkot. Tärkein syy siihen, että yhä useampi keskonen jää eloon, onkin hengitystuen parantuminen.

Raskauden loppupuolella jäykät keuhkot muuttuvat pehmeiksi ja joustaviksi, jotta ne voivat laajentua hengitettäessä sisään ja puristua kokoon hengitettäessä ulos.

Myös alveoleiksi kutsutut keuhkorakkulat, joissa ilman happi siirtyy vereen, muodostavat suojakalvon, joka estää niitä luhistumasta, kun ilma poistuu niistä.

Keuhkot tarvitsevat itsensä kypsyttämiseen surfaktantti-nimistä eritettä, joka on proteiineista ja rasva-aineista koostuva seos. Keuhkorakkulat erittävät surfaktanttia viikosta 23 alkaen, ja silloin keuhkot alkavat vähitellen pehmetä.

Keskosilla surfaktantti ei ole ehtinyt vaikuttaa tarpeeksi kauan, joten heidän keuhkonsa ovat jäykät. Siksi hengittäminen on raskasta ja keuhkot toimivat huonosti.

1980-luvun lopulla keksittiin puhdistaa porsaiden ja vasikoiden surfaktanttia ruiskutettavaksi keskosten keuhkoihin.

Hoito pienensi kuolemanriskiä peräti 40 prosenttia, ja nykyään sillä ehkäistään usein ennalta hengitysongelmia.

Lisäksi on kehitetty lempeämpi menetelmä varmistaa keskosen hapensaanti. Sen ansiosta herkkien hengitysteiden vaurioitumisvaara on pienempi.

Toinen tapa tukea keuhkoja jo raskauden aikana on muuttunut pelkäksi rutiiniksi silloin, kun ennenaikainen synnytys on hyvin todennäköinen.

Äidille annetaan lisämunuaiskuoren tuottamiin hormoneihin kuuluvaa kortikosteroidia, joka imeydyttyään sikiöön vahvistaa kehitystä. Hormonihoito myös ehkäisee kolmea keskosilla yleisesti esiintyvää vakavaa terveysongelmaa.

Hengenvaarallisen suolistoa vioittavan sairauden, nekrotisoivan enterokoliitin, riski ainakin puoliintuu, ja hormoni pienentää merkittävästi kuolemaan johtavan tulehduksen vaaraa kahden ensimmäisen elinpäivän aikana.

Lisäksi hormonihoito edistää aivojen kehitystä ja samalla puolittaa aivoverenvuodon riskin. Kaiken kaikkiaan kortikosteroidi parantaa keskosen eloonjäämismahdollisuuksia 32 prosenttia.

Moni pärjää huonosti koulussa

Keuhkojen tavoin aivot kehittyvät raskauden loppuun asti. Täysiaikaisena syntyneen vauvan aivot ovat nipin napin niin kehittyneet, että ne kykenevät vastaamaan elämän haasteisiin.

Raskauden viimeisen kolmanneksen aikana aivojen paino kolminkertaistuu ja niiden sileä pinta muuttuu poimuttuneeksi aivokuoreksi.

Kohdun ulkopuolella vallitsevat toisenlaiset elinolosuhteet vaikuttavat aivojen kehitykseen, eivätkä ne ole täysin riskittömiä. Aivot ovat alttiina erilaisille vammoille.

Pienten keskosten yleisiin ja vakaviin terveysongelmiin kuuluu CP-vammaisuus, jonka riski on heillä monisatakertainen. Myös monet muut keskushermoston vauriot aiheuttavat kehityshäiriöitä, jotka ilmenevät usein myöhemmällä iällä.

Vuonna 2010 julkistetussa tutkimuksessa seurattiin 400 000:ta skotlantilaista koululaista vuosien ajan. Seuranta paljasti, että erityisopetuksen tarpeen ja raskauden keston välillä on selvä yhteys.

Mitä pienempänä keskosena lapsi on syntynyt, sitä suuremmalla todennäköisyydellä hän tarvitsee erityistä tukea koulunkäynnissä.

Todennäköisyys kasvaa noin 15 prosenttia jokaista täysimittaisesta raskaudesta puuttuvaa viikkoa kohti.

Esimerkiksi raskausviikolla 24 syntyneillä lapsilla on 11-kertainen oppimisvaikeusriski täysiaikaisena syntyneisiin koulukavereihin verrattuna.

Myös muissa tutkimuksissa on käynyt ilmi, että keskosuus on oppimisongelmien riskitekijä. Keskosena syntymisellä voi kuitenkin olla toisenlaisiakin jälkiseurauksia.

Itse 14 viikkoa ennen laskettua aikaa syntynyt tohtorikoulutettava Camille Girard-Bock tutkii seurauksia Centre hospitalier universitaire Sainte-Justine -opetussairaalan tutkimusryhmässä.

Hän ei koe kärsivänsä elämäänsä rajoittavista ja toimintakykyään huonontavista terveysongelmista, mutta hänen vuonna 2020 julkaisemiensa tietojen mukaan kaikki keskoset eivät ole yhtä onnellisessa asemassa.

Girard-Bock sai selville, että ennen raskausviikkoa 29 syntyneillä pienillä keskosilla on aikuisiällä veressään enemmän punasoluja kuin täysiaikaisina syntyneillä. Paksu veri muun muassa suurentaa veritulppa- ja aivoverenvuotoriskiä.

Kahvi puolittaa kuolemanvaaran

Monet niistä hoitomenetelmistä, joilla pelastetaan keskosten henki, perustuvat lääketieteelliseen huipputekniikkaan. Silti myös yksinkertaisilla keinoilla voidaan auttaa tehokkaasti.

Vuonna 2013 Yhdysvalloissa tehdyssä tutkimuksessa päädyttiin siihen tulokseen, että antamalla keskoselle kofeiinia jonkin aikaa syntymän jälkeen on mahdollista pienentää puoleen kuoleman ja kroonisen keuhkosairauden, bronkopulmonaalisen dysplasian, riski.

Kanadalaistutkimus vuodelta 2019 osoitti niin ikään kofeiinin vakavaa keuhkosairautta ehkäisevän vaikutuksen, mutta se paljasti myös, että tiettyjen hermostovaurioiden ja kehityshäiriöiden riski pienenee 33 prosenttia kahden vuoden ikään asti.

Tuloksille on saatu tukea toisissa tutkimuksissa, ja lisäksi on todistettu, että kofeiini voi vahvistaa sydäntä. Kahvin virkistävällä ainesosalla torjutaankin nykyään yleisesti keskosena syntymisen lyhyt- ja pitkäaikaisia haittavaikutuksia.

Sitä mukaa kuin elinkelpoisuuden rajaa onnistutaan siirtämään aikaisemmaksi, niiden keskosten määrä kasvaa, joilla on riski joutua kärsimään keskosuuden jälkiseurauksista.

Asia on monipiippuinen. Lääkärit tekevät vaikean valinnan: yrittäessään pelastaa keskosen hengen heidän on pakko ottaa huomioon se, että lapsi saattaa vammautua ja sairastua vakavasti.

Girard-Bockin käsitykseksi on vahvistunut se, että lääkärit ja hänen vanhempansa toimivat oikein antaessaan hänelle mahdollisuuden.

FYYSINEN KONTAKTI äidin kanssa voi pelastaa liian varhain syntyneen lapsen