Brand logo
  • Ilmasto
  • Maailmankaikkeus
  • Luonto
  • Ihminen
  • Terveys
  • Teknologia
  • Fysiikka
    • Aivot
    • Älykkyys
    • Muisti
    • ÄO-testi
    • Genetiikka
    • Dna
    • Elimistö
    • Seksi
    • Terveys
    • Ikääntyminen
    • Verenkierto
    • Psykologia
    • Sairaudet
    • Syöpä
    • Ebola
    • Aids
    • Alzheimer
    • Lääkkeet
    • Lääketieteellinen tekniikka
    • Alkuräjähdys
    • Mustat aukot
    • Eksoplaneetat
    • Elämä avaruudessa
    • Tähdet
    • Galaksit
    • Aurinkokunta
    • Avaruuslennot
    • ISS
    • Auringonpimennys
    • Aurinko
    • Kuu
    • Maa
    • Kuunpimennys
    • Mars
    • Merkurius
    • Pluto
    • Komeetta
    • Asteroidit
    • Meteori
    • Teleskoopit
    • Tekoäly
    • Robotit
    • 3D-tulostus
    • Lennokit
    • Vempaimet
    • Tietokoneet
    • Mobiililaitteet
    • Ruoka-aineet
    • Energia
    • Aurinkokennot
    • Ydinvoima
    • Akut
    • Rakennelmat
    • Rakennukset
    • Materiaalit
    • Sotatekniikka
    • Raketit
    • Hait
    • Valaat
    • Käärmeet
    • Hämähäkit
    • Hyönteiset
    • Linnut
    • Apinat
    • Merieläimet
    • Kalat
    • Lisääntyminen
    • Selviytyminen
    • Ilmastonmuutos
    • Ympäristö
    • Sää
    • Tornado
    • Hirmumyrsky
    • Salamat
    • Luonnonkatastrofit
    • Tsunami
    • Maanjäristys
    • Vuodenajat
    • Kasvit
    • Meri
    • Jää
    • Vuoret
    • Tulivuoret
    • Maaperä
    • Raaka-aineet
    • Jaksollinen järjestelmä
    • Luonnonlait
    • Suhteellisuusteoria
    • Fysiikan ilmiöt
    • Hiukkaset
    • Evoluutio
    • Muinaiset ihmiset
    • Dinosaurus
    • Muinaiset eläimet
    • Tieteen historia
    • Egypti
    • Sota
    • Historia
    • Käyttäytyminen
    • Kielet
    • Uskonto
    • Urheilu
    • Kansat
    • Myytit
    • Autot
    • Sukellusveneet
    • Laivat
    • Junat
    • Lentokoneet
  • tutkijat
  • ----------
  • TILAA
  • Uutiskirje
  • Ota yhteys
  • Asiakaspalvelu
  • Kysymyksiä ja vastauksia
  • Tieteen Kuvalehdestä
Brand logo
  • Omat tiedot
  • Tallennetut artikkelit
  • Log out
Brand logo
CDC
Lääketiede

Koronavirus-aikajana: Yhdestä potilaasta pandemiaksi

Siitä hetkestä, kun ensimmäinen potilas sai koronavirustaudin oireita, kului vain muutama kuukausi siihen, että koronavirus oli aiheuttanut pandemian: miljoonat ihmiset olivat saaneet tartunnan ja sadattuhannet olivat kuolleet. Lue tästä katsaus dramaattiseen vuoteen, jolloin kauhuskenaarioista tuli todellisuutta ja tutkijat ponnistelivat kehittääksensä rokotteen maailmanlaajuista tappajaa vastaan.

Lääketiede

Siitä hetkestä, kun ensimmäinen potilas sai koronavirustaudin oireita, kului vain muutama kuukausi siihen, että koronavirus oli aiheuttanut pandemian: miljoonat ihmiset olivat saaneet tartunnan ja sadattuhannet olivat kuolleet. Lue tästä katsaus dramaattiseen vuoteen, jolloin kauhuskenaarioista tuli todellisuutta ja tutkijat ponnistelivat kehittääksensä rokotteen maailmanlaajuista tappajaa vastaan.

1. joulukuuta 2019
© Shutterstock

”Potilas nollalle” nousi kuume

Wuhanin miljoonakaupungissa Kiinassa sairastui iäkäs mies. Hänellä oli keuhkokuumeen oireita, mutta todellisuudessa tauti oli vielä pahempi. Hänen elimistössään lisääntyi virus, joka myöhemmin ajoi koko maailman katastrofaaliset mittasuhteet saavuttaneeseen terveyskriisiin.

Lääketieteellisen The Lancet -lehden artikkelissa nimitettiin sairastunutta miestä muutamaa kuukautta myöhemmin ”potilas nollaksi”; ensimmäiseksi potilaaksi, jolla todistetusti oli Severe acute respiratory syndrome coronavirus 2- eli SARS-CoV-2-viruksen aiheuttama tauti. Myöhemmin selvisi, että uutena koronaviruksena tunnettu virus ilmeisesti aiheutti tautitapauksia jo paljon aiemmin ja muualla.

30. joulukuuta 2019
© Hector RETAMAL/AFP/Ritzau/Scanpix

Epidemia levisi Wuhanissa

Wuhanin terveysviranomaiset lähettivät tiedotteen mahdollisen tuntemattoman viruksen aiheuttaman keuhkokuumeen leviämisestä. He pyysivät alueen sairaaloita ilmoittamaan, mikäli heille tuli vastaavia potilaita, ja vuorokauden päästä selvisi, että tartuntoja oli jo 27. Useat sairastuneista olivat työskennelleet Huananin kalatorilla, missä kalojen lisäksi myydään erikoisuuksia, kuten vyötiäisiä, lepakoita ja piikkisikoja.

Vuoden viimeisenä päivänä sairaalat varoittivat sosiaalisessa mediassa Weibossa viruksesta ja rauhoittelivat yleisöä kertomalla, että kaupunkiin oli lähetetty asiantuntijatiimi, jonka tehtävänä oli kukistaa epidemia. Ulkomaiset tiedotusvälineet saivat vihiä asiasta, ja ensimmäiset artikkelit Kiinassa leviävästä tartuntatudista ilmestyivät.

9. tammikuuta 2020

Taudin ensimmäiset uhrit

Huananin kalatorilla käynyt iäkäs mies kuoli koronavirukseen ensimmäisenä. Neljä päivää myöhemmin Thaimaan viranomaiset vahvistivat, että virus oli levinnyt sinne Kiinasta: 61-vuotias kiinalaisnainen oli sairastunut oleskellessaan Bangkokissa. Hän myös oli käynyt ostoksilla torilla, ja Maailman terveysjärjestö WHO kehotti Kiinaa etsimään viruksen lähteen mahdollisimman nopeasti. Vielä ei tiedetty, pystyikö virus tarttumaan suoraan ihmisestä toiseen.

18. tammikuuta 2020

Virallisesti uhreja oli nyt kaksi. Tartuntoja oli rekisteröity 60.

23. tammikuuta 2020

Sairaala kohosi ennätysajassa

Wuhanin terveydenhuoltojärjestelmän kuormitukseen vastaamiseksi viranomaiset päättivät rakentaa tuhannen vuodepaikan hätäsairaalan. Rakennustöihin varattiin vain 10 päivää.

🎬 Katso sairaalan pystytystä:
(Video: New China TV)

30. tammikuuta 2020
© Alexandros Michailidis/Shutterstock

Väestön terveys oli uhattuna

Tutkijat olivat nyt todenneet, että virus oli sars-viruksen tapaan koronavirus ja että tauti tarttui varmasti ihmisestä toiseen. Kun vahvistettuja tartuntoja oli yli 7 818 kappaletta 19 maassa – muun muassa Suomessa, Ranskassa, Saksassa ja Yhdysvalloissa – WHO:n pääjohtaja tohtori Tedros Adhanom Ghebreyesus julisti epidemian “kansainväliset mittasuhteet saavuttaneeksi uhaksi kansanterveydelle” ja kehotti kaikkia maailman maita tekemään parhaansa leviämisen estämiseksi.

10. helmikuuta 2020

Koronavirus oli levinnyt 27 maahan ja vaatinut 1 000 uhria.

11. maaliskuuta 2020

Pandemia sulki Suomen

Yli 100 maassa oli todettu nyt 118 319 tartuntaa ja 4 292 kuolintapausta, eikä tilanne enää ollut hallinnassa. WHO:n pääjohtaja tohtori Tedros Adhanom Ghebreyesus kutsui koronaviruksen aiheuttamaa tautia ensimmäistä kertaa pandemiaksi.

Suomessa tartuntoja oli vielä melko vähän, 191 tartuntaa, mutta määrässä oli jyrkkää kasvua. Perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru ja pääministeri Sanna Marin keskustelivat kovista toimista tartuntojen rajoittamiseksi. Viikon kuluessa päätettiin valmiuslain käyttöönotosta, asetettiin kokoontumisrajoituksia, koulut siirtyivät etäopetukseen ja yli 70-vuotiaita kehotettiin toistaiseksi pysymään kotona. Myöhemmin jopa koko Uusimaa eristettiin.

16. maaliskuuta 2020

Koronaviruksen rna on kartoitettu, ja sitä voidaan nyt viljellä laboratoriossa.

© iStock

Rokote on kehitteillä

Ensimmäiset kokeet koronarokotteen kehittämiseksi olivat käynnissä Yhdysvalloissa. Uuden mRNA-1273-nimellä tunnetun rokotteen taustalla olivat Yhdysvaltojen terveysviranomaiset ja lääkeyhtiö Moderna. Valmistetta oli jo kokeiltu eläimillä hyvin tuloksin, ja nyt aloitettiin kokeet 45 vapaaehtoisella koehenkilöllä.

Rokotteiden kehittäminen ja hyväksyntä vievät yleensä vosia, mutta maailmassa 227 000 tartunnan saanutta ja 9 300 kuolonuhria vauhdittivat työtä ja nostivat rokotteen terveysviranomaisten tärkeyslistalla kärkeen.

10. huhtikuuta 2020

100 000 koronapotilasta oli kuollut.

24. huhtikuuta 2020

Presidentti antoi hengenvaarallisen neuvon

Valkoisen talon lehdistötilaisuudessa Yhdysvaltojen presidentti ehdotti, että tutkittaisiin, miten desinfiointiaineen juominen tai ruiskuttaminen elimistöön tehoaisi koronavirustartuntaan.

Seuraavina päivinä eri puolilla maata ensiapuun tuotiin suuri määrä potilaita, jotka olivat juoneet desinfiointiainetta, ja useissa maissa viranomaiset ja lääkärit varoittivat siivousaineiden sisäisestä käytöstä niiden muodostaman hengenvaaran vuoksi.

🎬 Trump antaa neuvoja koronavirustartunnan hoidosta:
(Video: Associated Press)

29. huhtikuuta 2020

Remdesiviiri-lääkeainetta on usein käytetty covid-19-taudin hoidissa.

© Shutterstock

Lääke – saattaa – lievittää covid-19-taudin oireita

Tähän mennessä ei ollut ollut tehokasta lääkettä koronavirustartunnan hoitoon, mutta nyt kokeissa oli havaittu remdesiviiri-lääkeaineella myönteinen vaikutus. Lääke oli alun perin kehitetty C-hepatiitin (tarttuva maksatulehdus) hoitoon, ja ensimmäiset kokeet osoittivat, että remdesiviirillä hoidetuilla koronapotilailla sairaus kesti lyhyemmän aikaa ja heillä oli alhaisempi kuolleisuus.

Sittemmin joissakin kokeissa on saatu tukea ensimmäisille tuloksille, mutta toisissa kokeissa remdesiviirillä ei ole havaittu tehoa. Tällä hetkellä on yhä todistamatta, tehoaako remdesiviiri ja, jos tehoaa, kuinka hyvin, mutta se on silti hyväksytty käyttöön sekä Euroopassa että Yhdysvalloissa.

23. toukokuuta 2020

Luftforureningen er særligt slem i Sydasien og Østasien. Her er det i den kinesiske hovedstad, Beijing.

© Shutterstock

Kiina pääsi eroon viruksesta

Kiina ilmoitti ensimmäistä kertaa, että siellä ei ollut vuorokauteen todettu uusia tartuntoja. Myös Euroopassa virus hellitti otteensa, ja viranomaiset purkivat joukon rajoituksia, joita oli asetettu tartuntojen leviämisen estämiseksi.

Muualla maailmassa pandemia jatkui, ja tartuntojen määrä maailmassa kohosi viiteen miljoonaan. Tauti koetteli Venäjää, Etelä-Amerikkaa ja Yhdysvaltoja kovasti, ja Yhdysvaltojen presidentti oli ilmoittanut ottavansa itse malariaan tarkoitettua hydroklorokiinia covid-19-tartunnan ehkäisemiseen.

Ei ole tieteellisiä todisteita, jotka osoittaisivat, että hydroklorokiini tepsii koronavirukseen, mutta lääkeaineella voi olla vakavia sivuvaikutuksia, kuten sydänongelmia.

28. heinäkuuta 2020

Rekisteröityjen tartuntojen määrä nousi 10 miljoonaan ja koronatartuntaan oli kuollut 500 000 ihmistä.

9. syyskuuta 2020
© Shutterstock

Rokotekoe keskeytettiin

Koronarokotteella tehtyjen kliinisten kokeiden loppuvaiheessa yksi koehenkilöistä sairastui äkillisesti ja kokeet keskeytettiin välittömästi. Rokotteen olivat kehittäneet lääkeyhtiö AstraZeneca ja Oxfordin yliopisto, ja niiden rokotetta oli pitkään pidetty lupaavimpana. Esimerkiksi EU oli tehnyt etukäteistilauksen 400 miljoonasta rokoteannoksesta.

Jonkin ajan kuluttua lääkärit totesivat, että koehenkilön oireet eivät johtuneet rokotteesta, ja kliinisiä kokeita jatkettiin.

28. syyskuuta 2020

Miljoona ihmistä oli kuollut

Maailmanlaajuisen koronapandemian uhrien määri nousi miljoonaan, Johns Hopkins -yliopisto totesi.

Virus oli 10 kuukaudessa tarttunut ainakin 32 000 000 ihmiseen 188 maassa, ja pahiten olivat kärsineet:

  • Yhdysvallat: 200 000 kuollutta.
  • Brasilia: 140 000 kuollutta.
  • Intia: 95 000 kuollutta.
9. marraskuuta 2020

Rokote suojaa 95-prosenttisesti

Lääkeyhtiö Pfizer ilmoitti, että sen tuleva rokote suojaa 19 potilasta 20:sta koronavirukselta. Yhtiö ilmoitti voivansa toimittaa ensimmäiset rokoteannokset ennen vuoden loppua, ja alkoi näyttää siltä, että pandemia voidaan pysäyttää.

Moderna, jonka rokotteen kehitystyö oli pitkällä jo maaliskuussa, ilmoitti myös saaneensa työnsä valmiiksi, ja saman tekivät AstraZeneca ja Oxfordin yliopisto, joiden rokotekoe oli jouduttu syyskuussa joksikin aikaa keskeyttämään yhden koehenkilön sairastumisen vuoksi.

21. joulukuuta 2020

EU hyväksyi ensimmäisen koronarokotteen

Euroopan komissio näytti vihreää valoa Pfizerille ja BioNTechille, jotka olivat kehittäneet koronarokotteen yhdessä.

Komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen ilmoitti myös, että hyväksyntä koskee kaikkia EU-maita ja että rokotusten odotetaan käynnistyvän jo muutamassa päivässä.

23. joulukuuta 2020

Vuosi koronaa

Vuosi sen jälken, kun ensimmäinen potilas sai oireita Wuhanissa, 78 miljoonaa ihmistä oli todistetusti saanut tartunnan ja 1,7 miljoonaa koronapotilasta oli kuollut.

Monissa maissa on jo aloitettu koronarokotukset, mutta toisaalta Isossa-Brianniassa on havaittu uusi erittäin helposti leviävä virusmuunnos. Se lisää pelkoa siitä, että koronaviruksen leviäminen – rokotuksista huolimatta – jatkaa kiivasta kasvua talvikuukausina.

Maailmanlaajuiseen katastrofiin olivat johtaneet koronaviruksen kolme ominaisuutta:

  • Virus on erittäin tarttuva.
  • Virus aiheuttaa uhrille vakavan, jopa kuolemaan johtavan taudin.
  • Virus on immuunijärjestelmälle tuntematon, joten kuka tahansa voi saada sen ja levittää tartuntaa.

Ei tiedetä, kuinka pitkään kestää, ennen kuin SARS-CoV-2 saadaan nujerrettua, mutta koronan uhka väistyy luultavasti keväällä, kun väestön laajamittaiset rokotukset aloitetaan.

Kustannukset – sekä inhmilliset että taloudelliset – ovat olleet käsittämättömän suuret, mutta koronapandemian kokemukset auttavat meitä valmistautumaan siihen, jos - tai pikemminkin – kun uusi virus jonain päivänä mutatoituu ja alkaa levittää tarttuvaa ja tappavaa tautia eri puolille maailma.

27. joulukuuta 2020
© Shutterstock

Ensimmäinen sai rokotteen Suomessa

Iltapäivällä kahden maissa Suomessa annettiin ensimmäinen rokoteannos COVID-19-tautia vastaan. Rokote oli Pfizerin ja BioNTechin valmistama ja hyväksytty käyttöön EU:ssa 21. joulukuuta.

Pistos merkitsi pandemiassa uuden vaiheen ja historian suurimman logistisen haasten alkua. Koko Euroopassa on määrä rokottaa miljoonia samaan aikaan.

28. joulukuuta 2020

Suomessa havaittiin eteläafrikkalaista koronamuunnosta

Suomessa kerrottiin ensimmäisistä koronatapauksista, jossa virus oli eteläafrikkalaista tyyppiä B.1.351/501Y.

Eteläafrikkalaisen variantin löytyminen herätti pelkoa, koska se tarttuu helpommin ja rokotteet suojaavat siltä heikommin kuin muilta tunnetuilta varianteilta.

17. helmikuuta 2021

Uusi suomalainen koronavariantti havaittiin

Etelä-Suomessa tunnistettiin uusi erilainen koronamuunnos, joka sai nimen Fin-796H.

Suomalaisvariantissa on havaittu useita mutaatioita, jotka ovat yhteisiä myös brittiläiselle ja eteläafrikkalaiselle variantille, mutta se on silti omanlaisensa.

Katso myös: Tässä on kaikki, mitä sinun tulee tietää koronamutaatioista

Brand logo
Tieteen Kuvalehti
  • Bonnier Publications International AS
  • Postboks 543
  • 1411 Kolbotn Norge
  • Org. 977041066
  • Asiakaspalvelu
  • Itsepalvelu
  • +0203 34433
Sosiaalinen media
  • Facebook
  • UUTISKIRJE
Lue lehteä
  • TILAA
  • Anna lahjaksi lehtitilaus
  • WYPE
  • MoreShop
  • Pressroom - Medioille
  • Bonniershop
  • Tieteen Kuvalehti
  • Yhteydenotto
Information
  • Evastepolitiikka
  • Tietosuoja
  • Kayttoehdot

Tilaa Tieteen Kuvalehti uutiskirje

Sähköpostiosoitteessa on virhe.
Syötä nimesi

Kyllä kiitos, haluan saada Tieteen Kuvalehden (julkaisija Bonnier Publications International AS) sähköpostiviestejä, jotka sisältävät artikkeleita, tarjouksia, kilpailuja ja paljon muuta. Lue lisää. Voin perua tilauksen koska tahansa sähköpostiviestissä olevan linkin kautta. Lue tietosuojakäytäntö täältä.