Elimistö elää kuoleman jälkeen

Elämä ei lopu siihen, kun sydän lyö viimeisen kerran. Iho, hampaat ja lihakset sinnittelevät vielä. Tutkimusten mukaan myös ajatukset kiitävät aivoissa vielä sekunteja sen jälkeen, kun sydän on lakannut lyömästä.

Elämä ei lopu siihen, kun sydän lyö viimeisen kerran. Iho, hampaat ja lihakset sinnittelevät vielä. Tutkimusten mukaan myös ajatukset kiitävät aivoissa vielä sekunteja sen jälkeen, kun sydän on lakannut lyömästä.

M. FERMARIELLO/SPL/Scanpix

1. Elimistö

Päiviä tai viikkoja ennen kuolemaa: Elimistön toiminta hiipuu

Suurin osa suomalaisista kuolee vanhuuden vaivoihin. Useimmille lähtö ei tule äkkiä ja odottamatta, vaan ruumiin ja mielen toiminta hiipuu vähitellen päivien tai viikkojen kuluessa. Tietyt merkit ihmisen kehossa kertovat siitä, että elimistön toimintakyky on lopussa ja elinaika alkaa olla päättymässä.

© M. FERMARIELLO/SPL/Scanpix

Merkkejä lähestyvästä kuolemasta

2. Sydän

0–5 minuuttia kuoleman jälkeen: Sydän lakkaa lyömästä

Kun sydän lakkaa lyömästä ja keuhkot eivät enää pullistu, ihminen on sydänkuollut. Sydämen tai muiden elinten solut eivät kuitenkaan kuole heti, vaikka niiden hapen ja ravinteiden saanti lakkaa.

Siksi potilas on mahdollista elvyttää, jos sydän saadaan käynnistymään mahdollisimman pian.

Ajatukset näyttävät lentävän aivoissa, vaikka sydän on lakannut lyömästä. Vuonna 2013 neurologi Jimo Borjigin tutki Michiganin yliopistossa Yhdysvalloissa rottien aivotoimintaa juuri ennen sydänkuolemaa ja sen jälkeen. Tainnutetuille eläimille aiheutettiin sydämenpysähdys ruiskuttamalla suolaliuosta sydämeen. Aivotoiminta jatkui 30 sekuntia sydämen seisahtumisen jälkeen. Aluksi aivojen aktiivisuus jopa kiihtyi. Tutkijan mukaan ilmiö voi selittää sen, että viidesosa elvytetyistä sydänkuolleista kertoo kokeneensa unen tapaisia aistimuksia.

© Borjigin et al.

Elossa

Aivoaallot ilmaisevat aivotoimintaa. Kukin väri edustaa eri aivoaluetta.

© Borjigin et al.

2 sekuntia sydämenpysähdyksen jälkeen

Kaksi sekuntia sydämen pysähtymisen jälkeen aivojen toiminta on jopa hieman normaalitilaa vilkkaampaa.

© Borjigin et al.

7 sekuntia sydämenpysähdyksen jälkeen

Seitsemässä sekunnissa hapen puute alkaa näkyä. Lähes kaikkien aivojen osien toiminta hiipuu.

© Borjigin et al.

17 sekuntia sydämenpysähdyksen jälkeen

Joidenkin aivojen osien toiminta vilkastuu lyhytaikaisesti.

© Borjigin et al.

31 sekuntia sydämenpysähdyksen jälkeen

Puolessa minuutissa aivotoiminta lakkaa.

Liian nopea elvytys lisää kuolleisuutta

Noin kaksi kolmasosaa elvytetyistä sydämenpysähdyspotilaista kuolee kuukauden kuluessa elvytyksestä. Suuri kuolleisuus on hämmästyttänyt lääkäreitä.

Tutkimukset viittaavat siihen, että solut vaurioituvat, jos niiden happipitoisuus palautuu nollasta normaaliksi liian nopeasti.

Vuonna 2012 tehdyssä tutkimuksessa havaittiin, että eloonjäämisen todennäköisyys kasvoi 12 prosenttia, jos elvytystoimenpiteitä hidastettiin 16 minuutista 25 minuuttiin.

© M. Merlini/Getty Images

Eloonjäämisen todennäköisyys

Sydämenpysähdyksestä toipumisen todennäköisyys vaihtelee suuresti sen mukaan, miten pian elvytys päästään aloittamaan.

6 %

Potilaalle annetaan ensiapuna pelkästään sydämen paineluelvytystä.

17 %

Potilaalle annetaan ensiapuna painelu­elvytystä ja tekohengitystä.

40 %

Potilas on sairaalassa, ja hänelle annetaan heti tehoelvytystä.

3. Aivot

5 – 15 minuuttia kuoleman jälkeen: Aivot luovuttavat

Toisin kuin monissa muissa elimissä, aivoissa ei ole energiavarastoja. Kun hengitys pysähtyy ja sydän lakkaa pumppaamasta verta suoniin, aivosolut jäävät ilman tarvitsemaansa happea ja energiaa. Aivojen toiminta heikkenee jo muutamassa sekunnissa, ja viiden minuutin päästä aivosolut alkavat kuolla.

Viilennys sydämen elvytyksen jälkeen suojaa aivoja

Kun sydän lakkaa lyömästä, aivot eivät enää saa happea. Hapen puute ei suoranaisesti vahingoita aivosoluja, mutta se käynnistää kemiallisten reaktioiden ketjun, jonka tulos voi olla tuhoisa. Ketjureaktio jatkuu, vaikka sydämen toiminta elpyisi. Kun happea äkkiä alkaa taas virrata aivoihin, reaktiot voivat jopa voimistua ja jatkua useita päiviä.

Haitallisia reaktioita yritetään jarruttaa viilentämällä potilas. Jo muutaman asteen ruumiinlämmön lasku hidastaa kaikkia elimistössä tapahtuvia prosesseja.

Elvytyksen jälkeinen viilennys näyttää ehkäi­sevän aivovaurioita.

© Life Recovery System/Uni of Rhode Island

Sioilla tehdyssä kokeessa sydämenpysähdyksen jälkeisiä aivovaurioita syntyi huomattavasti vähemmän, kun elvytyksen jälkeen ruumiinlämpöä laskettiin 5–6 astetta kahden vuorokauden ajaksi.

Hapen puute haittaa pahiten kolmea aluetta

Paljon happea kuluttavat ja siksi hapen puutteelle herkimmät aivojen osat ovat motorinen aivokuori, aivoturso ja tyvitumakkeet.

Ne säätelevät muun muassa ihmisen liikkumista, muistia ja liikkeiden yhteensovittamista.

Ihmiset, jotka saadaan elvytettyä vasta 5–10 minuuttia sydämenpysähdyksen jälkeen, saavat usein pysyviä vammoja juuri näille alueille. Jos sydän on ollut pysähdyksissä yli kymmenen minuuttia, ihminen kuolee tai vaipuu koomaan.

© Shutterstock

Näin hapen puute etenee

Kun verenkierto pysähtyy, elimistön perus­toiminnot alkavat vähitellen hiipua. Aivoissa sen sijaan hapenpuute tuntuu jo muutamassa sekunnissa.

0 sekuntia

Aivojen happikyllästeisyys: 100–80 %.
Ei oireita. 80 prosentin happikyllästeisyys on normaalia ihmisillä, jotka elävät vuoristossa 4 500 metrin korkeudessa.

2 sekuntia

Happikyllästeisyys: 80–60 %.
Silmissä sumenee, ja näkökenttä supistuu putkeksi. Ajatuksenjuoksu hidastuu, ja puheen ymmärtäminen on vaikeaa. Kipuaisti alkaa kadota, ja olo on rentoutunut ja miellyttävä.

20 sekuntia

Happikyllästeisyys: 60–40 %.
Silmissä sumenee, ja ihminen ei pysty liikkumaan, ei aisti ruumistaan eikä tiedä, kuka on. Ihminen vaikuttaa tiedottomalta, mutta on yhä tajuissaan.

5 minuuttia

Aivojen osat vaurioituvat toinen toisensa jälkeen, ja ihminen kuolee.

4. Ruumis

Pari päivää kuoleman jälkeen: Ruumis alkaa maatua

Kun verenkierto tyrehtyy ja elintoiminnot lakkaavat, kudokset eivät pysy koossa. Pian elävälle keholle tyypillinen tiukka järjestys alkaakin hajota. Ensimmäiset kuoleman jäljet tulevat esiin jo viisitoista minuuttia viimeisen sydämenlyönnin jälkeen. Parissa päivässä ruumis alkaa maatua.

Nuoren tytön ruumis ei maatunut, koska se lepäsi suossa happamissa oloissa.

© U. Witter-Backofen/NLD

30 vai 2 600 vuotta vanha ruumis?

Ruumiin hajoamistahti riippuu maaperästä.

Saksassa löydettiin vuonna 2000 suosta naisen ruumis, joka oli niin hyvin säilynyt, että kasvoista voitiin tehdä tietokonemalli. Vainajan arveltiin olleen kuollessaan 16–21-vuotias.

Poliisi epäili, että kyseessä oli 1969 kadonnut 16-vuotias Elke Kerll, mutta radiohiilitutkimus osoitti, että ruumis oli ollut suossa 2 600 vuotta. Hapan maaperä oli estänyt bakteereja hajottamasta ruumista.

Viisi hajoamisen merkkiä kertoo kuolinajasta

Kun ihminen löydetään kuolleena, erikoislääkäri, patologi, selvittää, milloin vainaja on kuollut ja liittyykö kuolemaan rikos. Kuoleman jälkeen ihon ulkonäkö muuttuu ja muutkin kudokset alkavat hajota. Silmämääräisen tutkimuksen, ruumiin lämpötilan mittauksen ja lihasten jäykkyyden arvioinnin perusteella kuolinaika voidaan määrittää muutaman tunnin tarkkuudella.

© S. Dalton/Nature PL

Ruumis päätyy ruoaksi

Kuoleman jälkeen kudokset alkavat yleensä hajota nopeasti. Samalla bakteerit, sienet ja hyönteiset ryhtyvät käyttämään ruumiin syötäväksi kelpaavia osia hyödykseen. Hajoamisasteesta ja hajottajista voidaan määrittää kuolinaika.

1–3 vuorokautta

Iho muuttuu vihertävän harmaaksi. Proteiinien ja hiilihydraattien suuret molekyylit hajoavat elimistön entsyymien vaikutuksesta. Raatokärpäset laskevat munansa ruumiiseen.

4–7 vuorokautta

Vatsaontelo alkaa turvota, kun elimistössä muodostuu kaasuja. Iholle ilmestyy rakkoja. Suolibakteerit leviävät muualle ruumiiseen, ja kärpäsenmunista kuoriutuu toukkia.

8–18 vuorokautta

Koko ruumis pehmenee. Bakteerien tuottamat kaasut leviävät vatsaontelosta muualle ruumiiseen. Myös muurahaiset ja kovakuoriaiset tulevat syömään ruumiin kudoksia.

19–30 vuorokautta

Kynnet ja hiukset putoavat, ja ruumis on vetelä ja limainen. Lähes nestemäiseksi mädäntyneet sisäelimet ovat hyppyhäntäisten, punkkien, kovakuoriaisten ja hyttysten ravintoa.

1 kuukausi tai useita vuosia

Ruumiille ominainen haju hälvenee. Bakteerit ja hyönteiset katoavat, kun kaikki ravinto on käytetty. Kuivat luut hajoavat hitaasti happamassa maassa.