Elimistö elää kuoleman jälkeen
1. Elimistö
Päiviä tai viikkoja ennen kuolemaa: Elimistön toiminta hiipuu
Suurin osa suomalaisista kuolee vanhuuden vaivoihin. Useimmille lähtö ei tule äkkiä ja odottamatta, vaan ruumiin ja mielen toiminta hiipuu vähitellen päivien tai viikkojen kuluessa. Tietyt merkit ihmisen kehossa kertovat siitä, että elimistön toimintakyky on lopussa ja elinaika alkaa olla päättymässä.
Merkkejä lähestyvästä kuolemasta
-
Kylmä iho
Kun sydän ei jaksa pumpata täysillä, veri kiertää kunnolla vain tärkeimmissä elimissä. Kädet ja jalkaterät ja vähitellen raajat kokonaisuudessaan muuttuvat kylmiksi ja harmaiksi.
-
Uneliaisuus
Aineenvaihdunta heikkenee, ja energiaa on vähän. Viimeisinä päivinään ihminen nukkuu paljon, ja häntä on vaikeaa saada hereille.
-
Sekavuus
Kun aineenvaihdunta hidastuu, myös aivotoiminta heikkenee. Siksi kuoleman lähestyessä usein ajan ja paikan taju katoaa eivätkä kuolevat aina tunnista omaisiaan ja ystäviään.
-
Ruokahalu ja jano
Syöminen, juominen ja ruoansulatus vaativat energiaa. Siksikuolevat usein eivät tunne nälkää eivätkä janoa.
-
Hengitys
Hidastunut verenkierto vaikuttaa keuhkoihin ja hengitykseen. Hengityksestä tulee epäsäännöllistä, ja siinä voi olla välillä pitkiä taukoja. Joskus kuoleva haukkoo henkeään.
2. Sydän
0–5 minuuttia kuoleman jälkeen: Sydän lakkaa lyömästä
Kun sydän lakkaa lyömästä ja keuhkot eivät enää pullistu, ihminen on sydänkuollut. Sydämen tai muiden elinten solut eivät kuitenkaan kuole heti, vaikka niiden hapen ja ravinteiden saanti lakkaa.
Siksi potilas on mahdollista elvyttää, jos sydän saadaan käynnistymään mahdollisimman pian.
Sydänkuolleen aivot elävät
Ajatukset näyttävät lentävän aivoissa, vaikka sydän on lakannut lyömästä. Vuonna 2013 neurologi Jimo Borjigin tutki Michiganin yliopistossa Yhdysvalloissa rottien aivotoimintaa juuri ennen sydänkuolemaa ja sen jälkeen. Tainnutetuille eläimille aiheutettiin sydämenpysähdys ruiskuttamalla suolaliuosta sydämeen. Aivotoiminta jatkui 30 sekuntia sydämen seisahtumisen jälkeen. Aluksi aivojen aktiivisuus jopa kiihtyi. Tutkijan mukaan ilmiö voi selittää sen, että viidesosa elvytetyistä sydänkuolleista kertoo kokeneensa unen tapaisia aistimuksia.
Liian nopea elvytys lisää kuolleisuutta
Noin kaksi kolmasosaa elvytetyistä sydämenpysähdyspotilaista kuolee kuukauden kuluessa elvytyksestä. Suuri kuolleisuus on hämmästyttänyt lääkäreitä.
Tutkimukset viittaavat siihen, että solut vaurioituvat, jos niiden happipitoisuus palautuu nollasta normaaliksi liian nopeasti.
Vuonna 2012 tehdyssä tutkimuksessa havaittiin, että eloonjäämisen todennäköisyys kasvoi 12 prosenttia, jos elvytystoimenpiteitä hidastettiin 16 minuutista 25 minuuttiin.
Eloonjäämisen todennäköisyys
Sydämenpysähdyksestä toipumisen todennäköisyys vaihtelee suuresti sen mukaan, miten pian elvytys päästään aloittamaan.
-
6 %
Potilaalle annetaan ensiapuna pelkästään sydämen paineluelvytystä.
-
17 %
Potilaalle annetaan ensiapuna paineluelvytystä ja tekohengitystä.
-
40 %
Potilas on sairaalassa, ja hänelle annetaan heti tehoelvytystä.
Aivot
Kuolevat ilman happea 5–10 minuutissa, mutta vakavia vaurioita syntyy jo sitä ennen.
Iho ja jänteet
Voidaan pitää elossa kudossiirtoa varten jopa 12 tuntia sydänkuoleman jälkeen.
Korvat ja sormet
Solut elävät jopa kuusi tuntia ilman happea. Siirtoleikkaus on periaatteessa mahdollinen.
Hampaat
Voidaan siirtää toisen ihmisen leukaan jopa kahden tunnin happivajeen jälkeen.
3. Aivot
5 – 15 minuuttia kuoleman jälkeen: Aivot luovuttavat
Toisin kuin monissa muissa elimissä, aivoissa ei ole energiavarastoja. Kun hengitys pysähtyy ja sydän lakkaa pumppaamasta verta suoniin, aivosolut jäävät ilman tarvitsemaansa happea ja energiaa. Aivojen toiminta heikkenee jo muutamassa sekunnissa, ja viiden minuutin päästä aivosolut alkavat kuolla.
Viilennys sydämen elvytyksen jälkeen suojaa aivoja
Kun sydän lakkaa lyömästä, aivot eivät enää saa happea. Hapen puute ei suoranaisesti vahingoita aivosoluja, mutta se käynnistää kemiallisten reaktioiden ketjun, jonka tulos voi olla tuhoisa. Ketjureaktio jatkuu, vaikka sydämen toiminta elpyisi. Kun happea äkkiä alkaa taas virrata aivoihin, reaktiot voivat jopa voimistua ja jatkua useita päiviä.
Haitallisia reaktioita yritetään jarruttaa viilentämällä potilas. Jo muutaman asteen ruumiinlämmön lasku hidastaa kaikkia elimistössä tapahtuvia prosesseja.
Elvytyksen jälkeinen viilennys näyttää ehkäisevän aivovaurioita.
Sioilla tehdyssä kokeessa sydämenpysähdyksen jälkeisiä aivovaurioita syntyi huomattavasti vähemmän, kun elvytyksen jälkeen ruumiinlämpöä laskettiin 5–6 astetta kahden vuorokauden ajaksi.
Hapen puute haittaa pahiten kolmea aluetta
Paljon happea kuluttavat ja siksi hapen puutteelle herkimmät aivojen osat ovat motorinen aivokuori, aivoturso ja tyvitumakkeet.
Ne säätelevät muun muassa ihmisen liikkumista, muistia ja liikkeiden yhteensovittamista.
Ihmiset, jotka saadaan elvytettyä vasta 5–10 minuuttia sydämenpysähdyksen jälkeen, saavat usein pysyviä vammoja juuri näille alueille. Jos sydän on ollut pysähdyksissä yli kymmenen minuuttia, ihminen kuolee tai vaipuu koomaan.
Motorinen aivokuori
Ohjaa liikkeitä. Otsalohkon takaosassa sijaitseva motorinen aivokuori säätelee ruumiinosien liikkeitä liikkumisaikeesta lihasten aktivoimiseen saakka.
Aivoturso
Ohjaa muistia. Ohimolohkon hippokampuksessa eli aivotursossa syntyvät muistot. Jos alue vaurioituu, uusien muistojen synty vaikeutuu. Vanhat yleensä säilyvät.
Tyvitumakkeet
Ohjaavat koordinaatiota. Tyvitumakkeissa isoaivojen alaosassa kohtaavat tahtoa ja lihaksia ohjaavista osista tulevat hermot. Alue säätää liikkeet tarkoituksenmukaisiksi.
Näin hapen puute etenee
Kun verenkierto pysähtyy, elimistön perustoiminnot alkavat vähitellen hiipua. Aivoissa sen sijaan hapenpuute tuntuu jo muutamassa sekunnissa.
-
0 sekuntia
Aivojen happikyllästeisyys: 100–80 %.
Ei oireita. 80 prosentin happikyllästeisyys on normaalia ihmisillä, jotka elävät vuoristossa 4 500 metrin korkeudessa. -
2 sekuntia
Happikyllästeisyys: 80–60 %.
Silmissä sumenee, ja näkökenttä supistuu putkeksi. Ajatuksenjuoksu hidastuu, ja puheen ymmärtäminen on vaikeaa. Kipuaisti alkaa kadota, ja olo on rentoutunut ja miellyttävä. -
20 sekuntia
Happikyllästeisyys: 60–40 %.
Silmissä sumenee, ja ihminen ei pysty liikkumaan, ei aisti ruumistaan eikä tiedä, kuka on. Ihminen vaikuttaa tiedottomalta, mutta on yhä tajuissaan. -
5 minuuttia
Aivojen osat vaurioituvat toinen toisensa jälkeen, ja ihminen kuolee.
4. Ruumis
Pari päivää kuoleman jälkeen: Ruumis alkaa maatua
Kun verenkierto tyrehtyy ja elintoiminnot lakkaavat, kudokset eivät pysy koossa. Pian elävälle keholle tyypillinen tiukka järjestys alkaakin hajota. Ensimmäiset kuoleman jäljet tulevat esiin jo viisitoista minuuttia viimeisen sydämenlyönnin jälkeen. Parissa päivässä ruumis alkaa maatua.
Nuoren tytön ruumis ei maatunut, koska se lepäsi suossa happamissa oloissa.
30 vai 2 600 vuotta vanha ruumis?
Ruumiin hajoamistahti riippuu maaperästä.
Saksassa löydettiin vuonna 2000 suosta naisen ruumis, joka oli niin hyvin säilynyt, että kasvoista voitiin tehdä tietokonemalli. Vainajan arveltiin olleen kuollessaan 16–21-vuotias.
Poliisi epäili, että kyseessä oli 1969 kadonnut 16-vuotias Elke Kerll, mutta radiohiilitutkimus osoitti, että ruumis oli ollut suossa 2 600 vuotta. Hapan maaperä oli estänyt bakteereja hajottamasta ruumista.
Viisi hajoamisen merkkiä kertoo kuolinajasta
Kun ihminen löydetään kuolleena, erikoislääkäri, patologi, selvittää, milloin vainaja on kuollut ja liittyykö kuolemaan rikos. Kuoleman jälkeen ihon ulkonäkö muuttuu ja muutkin kudokset alkavat hajota. Silmämääräisen tutkimuksen, ruumiin lämpötilan mittauksen ja lihasten jäykkyyden arvioinnin perusteella kuolinaika voidaan määrittää muutaman tunnin tarkkuudella.
Lämpö ja lihakset kertovat kuolinajan
Patologi voi määrittää kuolinajan tutkimalla lihaksia ja mittaamalla ihon lämpötilan.
Patologin päätelmä: Jos iho on kylmä (alle 30 astetta), lihakset ovat jäykkiä, kuolinhetki on yli 24 tuntia siiten. Jos lihakset ovat pehmeitä ja iho edelleen lämmin (yli 30 astetta), kuolesta on korkeintaan 3 tuntia.
Ruumis tuntuu kylmältä
Ensimmäisen tunnin kuluessa kuolemasta ruumiinlämpö laskee kaksi astetta, sen jälkeen ruumis jäähtyy noin asteen tunnissa.
Patologin päätelmä: Kuolemasta kulunut aika tunteina saadaan vähentämällä 36,9:stä ruumiin lämpötila ja jakamalla tulos 0,835:llä.
Silmä muuttuu sameaksi
Katse vainajan silmiin voi antaa viitteen siitä, milloin henkilö on kuollut.
Patologin päätelmä: Kun ihminen ei räpyttele silmiä, sarveiskalvolle muodostuu parissa minuutissa ketto. Noin kahden tunnin päästä sarveiskalvo sumenee, koska veri ei kierrä. Seitsemässä tunnissa silmänvalkuainen tummuu.
Ruumiiseen ilmestyy lautumia
Painovoima vetää suonissa seisovan veren punasoluja alaspäin. Punasoluista kertyy 1–3 tunnissa kylkiin ja ruumiin alaosiin tummia läiskiä, lautumia.
Patologin päätelmä: Ensimmäisten reilun 10 tunnin aikana lautumien väri vaalenee, kun niitä painelee ja veri vetäytyy hiussuonista. Myöhemmin väri on pysyvä.
Väri valuu pois ihosta
Kun verenkierto lakkaa ja hapekasta tummanpunaista verta ei enää tule ihon hiussuoniin, ihon puna alkaa haalistua. 15 minuutissa iho on kalpea.
Patologin päätelmä: Kalpea iho kertoo siitä, että kuolinhetkestä on yli 15 minuuttia, mutta tarkka aika jää hämärään.
Lihakset jäykistyvät
Heti kuoleman jälkeen lihakset ovat rentoina, mutta vähitellen ne jäykistyvät, kun lihaksissa ei synny ATP-ainetta, joka irrottaa lihassyiden proteiinit toisistaan.
Patologin päätelmä: Jos vainajan lihakset ovat jäykistyneet, kuolema on tapahtunut 3–24 tuntia sitten. 24 tunnin kuluttua lihakset alkavat hajota ja siksi ne pehmenevät.
Ruumis päätyy ruoaksi
Kuoleman jälkeen kudokset alkavat yleensä hajota nopeasti. Samalla bakteerit, sienet ja hyönteiset ryhtyvät käyttämään ruumiin syötäväksi kelpaavia osia hyödykseen. Hajoamisasteesta ja hajottajista voidaan määrittää kuolinaika.
-
1–3 vuorokautta
Iho muuttuu vihertävän harmaaksi. Proteiinien ja hiilihydraattien suuret molekyylit hajoavat elimistön entsyymien vaikutuksesta. Raatokärpäset laskevat munansa ruumiiseen.
-
4–7 vuorokautta
Vatsaontelo alkaa turvota, kun elimistössä muodostuu kaasuja. Iholle ilmestyy rakkoja. Suolibakteerit leviävät muualle ruumiiseen, ja kärpäsenmunista kuoriutuu toukkia.
-
8–18 vuorokautta
Koko ruumis pehmenee. Bakteerien tuottamat kaasut leviävät vatsaontelosta muualle ruumiiseen. Myös muurahaiset ja kovakuoriaiset tulevat syömään ruumiin kudoksia.
-
19–30 vuorokautta
Kynnet ja hiukset putoavat, ja ruumis on vetelä ja limainen. Lähes nestemäiseksi mädäntyneet sisäelimet ovat hyppyhäntäisten, punkkien, kovakuoriaisten ja hyttysten ravintoa.
-
1 kuukausi tai useita vuosia
Ruumiille ominainen haju hälvenee. Bakteerit ja hyönteiset katoavat, kun kaikki ravinto on käytetty. Kuivat luut hajoavat hitaasti happamassa maassa.
