Väite 1: Koronarokote ohjelmoi dna:n uudelleen
Koronarokotteiden mRNA ei ole sama asia kuin dna.
Modernan ja Pfizer-BioNTechin mRNA-rokotteet sisältävät lähetti-rna:n, jonka geneettinen informaatio ohjaa koronaviruksen proteiinien tuotantoa. Kun lähetti-rna pääsee soluun, se opettaa solun tuottamaan virusproteiineja.
Kun solut tuottavat proteiineja, immuunijärjestelmä oppii tunnistamaan koronaviruksen, jolloin elimistön vastustuskyky koronavirusta vastaan vahvistuu.
Vaikka mRNA ja dna ovatkin sukua toisilleen, koronavirusrokote ei voi ohjelmoida dna:ta uudelleen.
Lähetti-rna:ta (mRNA) on kaikissa elävissä soluissa, ja sen tarkoitus on toimia viestinviejänä kromosomien dna:n ja elimistön proteiinitehtaiden välillä. Proteiinitehtaat puolestaan tuottavat niitä proteiineja, joita elimistö tarvitsee toimiakseen.
Toisin sanoen mRNA kertoo elimistölle, millaisia proteiineja sen pitää tuottaa.
Lähetti-rna ei siis ole sama asia kuin dna, eikä mRNA liity mitenkään ihmis-dna:han tai muihin geneettisiin koodeihin. Lisäksi mRNA säilyy solussa vain noin kolme vuorokautta ennen hajoamistaan.
Pfizer-BioNTechin ja AstraZenecan rokotevalmisteista on myös tehty tutkimus, joka todistaa, että niiden sisältämät aineet eivät voi tunkeutua ihmis-dna:han. Tutkimuksen tekivät australialaisen Queensland Brain -instituutin tutkijat.
Väite 2: mRNA on uusi ja testaamaton menetelmä
Vaikka Pfizer-BioNTechin ja Modernan koronarokotteet ovat ensimmäiset käyttöön hyväksytyt mRNA-rokotteet, niiden menetelmä ei ole uusi.
Menetelmää testattiin ensimmäisen kerran jo vuonna 1989, ja vuonna 2005 Pennsylvanian yliopiston tutkijat onnistuivat kuljettamaan lähetti-rna:n ihmisen soluun.
BioNTech ja Moderna, joiden koronarokotevalmisteet perustuvat mRNA-menetelmään, ovat kumpikin tutkineet menetelmää yli kymmenen vuotta. Moderna on kehittänyt rokotteita muun muassa zikavirusta vastaan, BioNTech taas on kehittänyt influenssarokotteita.
Väite 3: Rokotteiden pitkäaikaisvaikutuksia ei tunneta
Päivittäin otettavilla lääkevalmisteilla on todettu pitkäaikaisvaikutuksia. Tämä johtuu siitä, että lääkeainetta voi kerääntyä elimistöön liikaa.
Koronavirusrokote on jaettu kahteen rokoteannokseen. Koska mRNA hajoaa nopeasti elimistössä, se häviää muutamassa päivässä.
Rokotteen aiheuttamat haittavaikutukset ilmenevät heti ensimmäisiä viikkoina rokotuksen jälkeen. Yleisimmät koronarokotteen sivuvaikutukset ovat päänsärky, kuume ja lihaskivut.
Monet ovat huolissaan siitä, aiheuttaako koronarokote haittavaikutuksia.
Väite 4: Rokote on vaarallisempi kuin itse korona
Britannian terveysviranomaisten tutkimusten mukaan kaksi annosta Pfizer-BioNTechin koronarokotevalmistetta antaa 96-prosenttisen suojan koronataudin vakavaa, sairaalahoitoa vaativaa muotoa vastaan.
WHO:n mukaan koronavirustauti on aiheuttanut tähän mennessä yli 4 miljoonan ihmisen kuoleman maailmassa. Koronarokotteisin sen sijaan on liitetty vain vähän kuolemia.
Britanniassa koronaan kuolleita on yli 130 000. Maassa on raportoitu 1 526 kuolemantapausta, joissa henkilö oli saanut koronarokotteen alle seitsemän päivää ennen kuolemaansa. Britannian viranomaisten mukaan suurin osa rokottamisen jälkeen kuolleista henkilöistä on ollut iäkkäitä ja kroonisesti sairaita, eikä rokotetta voida pitää syynä heidän kuolemaansa.
Koronarokotteen aiheuttamia kuolemia on siis hyvin vähän verrattuna koronatautiin kuolleiden määrään.
Raskaana oleva nainen saa koronarokotteen.
Väite 5: Koronarokote voi aiheuttaa lapsettomuutta
Koronarokotteella ei ole minkäänlaista vaikutusta hedelmällisyyteen.
Lähetti-rna-rokote opettaa elimistön soluja tuottamaan virusproteiineja, jotta immuunijärjestelmä voi tunnistaa koronaviruksen piikkiproteiinin.
Hämmennystä aiheuttaa se, että aivan toinen piikkiproteiini vaikuttaa istukan kehitykseen raskauden aikana. Koronavirusrokotteella ei kuitenkaan ole vaikutusta tämän proteiinin toimintaan.
Rokote on suunniteltu torjumaan ainoastaan koronaviruksen piikkiproteiineja.
Pfizer-BioNTechin rokotetta on myös testattu raskaana olevilla jo koevaiheessa. Tutkimukseen osallistuneista 23 tuli raskaaksi, ja ainoa keskenmenon saanut nainen kuului verrokkiryhmään, joka ei saanut rokotetta.