Matteuksen evankeliumin toisessa luvussa kerrotaan, että itämaan tietäjät toivat vastasyntyneelle Jeesukselle lahjaksi kultaa, suitsuketta ja mirhaa.
Mirha on kumihartsiaine, jota saadaan etenkin afrikanmirhapuun (Commiphora abyssinica) kuoresta.
Mirha on vanha tuoksuaine, ja se mainitaan Raamatussakin kaikkiaan yhdeksän kertaa. Useammin kuin yksikään toinen hajuste.
Punaruskea mirhapaakku palaa huonosti, mutta kun sitä lämmitetään, siitä erittyy miellyttävä tuoksu.
Mirha on huonosti palava kumihartsiaine, josta lämmitettäessä erittyy miellyttävä tuoksu.
Paitsi hyvän tuoksun levittämiseen mirhaa käytettiin myös ruumiiden balsamoimiseen. Sitä käytettiin myös suitsukkeena esimerkiksi tilaisuuksissa, joissa hallitsija tai pappi vihittiin tehtäväänsä.
Mirha tappaa bakteereja
Lisäksi mirhaa tarvittiin kaunistumiseen ja haavojen hoitoon. Viiniin liuotettuna mirhasta saatiin kipuja lievittävää lääkettä.
Mirhan lääkinnällinen teho on itse asiassa todistettu viime vuosina. Vuonna 2018 tehdyssä tutkimuksessa osoitettiin, että mirhalla on antibakteerisia ominaisuuksia ja että se tappaa muun muassa borrelia-bakteereja lepovaiheessa, jolloin antibiootit tehoavat huonosti.
Toisessa kokeessa dokumentoitiin, että mirha Mirazid-lääkkeessä tehosi trikomoniaasi-seksitautiin 85 prosentissa tapauksista, joissa muut valmisteet eivät tehonneet.
Lisäksi tutkimukset ovat osoittaneet, että mirha lievittää turvotusta ja kipua.