Juutalaisten ja muslimien mielestä sianliha on saastaista
Kielto sianlihan käyttämisestä ravinnoksi esiintyy Vanhassa testamentissa 3. ja 5. Mooseksen kirjassa. Tämä juutalaisille annettu ohje löytyy myös Koraanista, joka on Vanhaa testamenttia nuorempi muslimien pyhä kirja. Juutalaisten ja muslimien kielloilla katsotaan olevan sama lähtökohta uskontoryhmien välisistä eroista huolimatta.
Sianlihaa söivät vanhan uskonnon harjoittajat
Kaanaassa Jordanvirran länsipuolella syötiin ennen juutalaisten aikaa sianlihaa. Kaivauksissa on esimerkiksi löydetty 5 000 vuotta vanhoja sianluita, ja jotkin niistä viittaavat siihen, että sika on ollut uhrieläin.
Pesäeron teko vanhaan kaanaalaiseen uskontoon on voinut olla yksi syy siihen, että juutalaiset suhtautuivat niin torjuvasti sianlihan syöntiin.
Jo faraoiden Egyptissä Horus-jumalan palvojat kieltäytyivät syömästä sianlihaa, ja muinaiset foinikialaiset nykyisen Libanonin alueella pyrkivät pidättymään sianlihasta.
Sikaa on pidetty saastaisena eläimenä, koska se kaikkiruokaisena tonkii tunkioita ja syö jätteitä.
Kielteisen asenteen taustalla on luultavasti myös trikiineiksi kutsuttujen loismatojen pelko. Sianlihakiellon perusteena on melko varmasti ollut kaikkialla tieto, että saastuneen lihan syömisestä saattoi seurata jopa hengenvaarallinen sairaus.
Liha antoi ihmisille etulyöntiaseman
Monet jättävät nykyisin niin sian kuin muidenkin eläinten lihan syömättä, mutta evoluution aikana lihansyönti antoi tutkijoiden mukaan ihmiselle lisää elinvuosia ja edisti siten ihmisen kehitystä.