Tenniksessä saadaan ensin 15, sitten 30 ja 40 pistettä. Neljännen pallon voitettuaan pelaaja saa pelin (game). Tosin jos tilanne on 40–40, pelaajan pitää voittaa kaksi peräkkäistä pistettä saadakseen pelin. Erän (set) voittoon tarvitaan kuusi voitettua peliä, ja ottelun (match) voittaa se, joka ensiksi saa kaksi tai kolme erävoittoa.
Syy omituiselta vaikuttavaan pistelaskuun juontuu tenniksen keskiajalle ulottuvasta historiasta. Tenniksen esikuva oli Ranskassa 1100–1200-luvulla syntynyt pallohuoneissa pelattu ”jeu de paume”, kämmenleikki tai kämmenpeli. Pistelasku perustui tuonaikaiseen lukuteoriaan, jossa luku 60 oli täydellinen luku. Kämmenleikissä annettiin 15, 30, 45 ja 60 pistettä. Sittemmin 45 on vaihtunut tasaluvuksi 40, ja 60 pistettä ei mainita, vaan silloin pelaaja voittaa yhden pelin.
Toinen tennikseen liittyvä omituisuus on sanan ”love” käyttö silloin, kun pelaajalla on 0 pistettä. Tarinan mukaan ”love” juontuu ranskan kielen sanasta ”l’œuf”, joka tarkoittaa munaa ja siten myös nollaa. Ilmeisesti sanan ”love” käyttö viittaa myös siihen, että pelaajan, joka saa 0 pistettä, täytyy aidosti rakastaa jaloa peliä, jotta hän jaksaa pelata.