Ensimmäisen kerran jalkapallon MM-kisoissa tuomarit saavat teknistä apua paitsion tuomitsemiseen reaaliajassa. Avustajina ovat tekoäly, 12 kameraa ja pallossa oleva anturi.
Uuden tekniikan ansiosta stadionilla olevien katsojien ja yli kolmen miljardin tv-katsojan ei tarvitse enää odotella minuutteja sitä, että tuomari nykyisen VAR-tekniikan avulla päättää, pitääkö viheltää paitsio vai ei.
Näin paitsiotekniikka toimii
Kansainvälinen jalkapalloliitto, FIFA, kutsuu uutta järjestelmää puoliautomaattiseksi paitsioteknologiaksi.
Järjestelmään kuuluu 12 kameraa, jotka on asennettu MM-stadionin katon alle. Kamerat seuraavat palloa, jonka anturi lähettää sijaintidataa 500 kertaa sekunnissa tekoälyä soveltavaan järjestelmään.
Samaan aikaan kamerat seuraavat kaikilta pelaajilta ennalta määritettyjä 29:ää vartalon osaa ja tekevät tallennuksen niiden tarkoista sijainneista 50 kertaa sekunnissa. Seurantaan on valittu pelaajien vartalosta ne kohdat, jotka voivat johtaa paitsiotilanteeseen.
Tekoäly valvoo koko ajan pallosta ja pelaajista tulevia tietoja ja antaa varoituksen, jos on syytä epäille paitsiota.
Katsojat voivat seurata tapahtumia
Videotuomari on ensimmäinen, joka saa järjestelmältä varoituksen.
Muutamassa sekunnissa hän tarkistaa tilanteen. Tarkistuksen jälkeen erotuomari saa tiedon, onko kyseessä paitsio.
Lopuksi 3D-animaatiot pallon ja pelaajien sijainneista esitetään stadionin jättinäytöllä ja televisiolähetyksissä, jotta kaikki pääsevät seuraamaan, missä pelaaja oli paitsiotilanteessa.
Teknikkaa testattiin FIFAn ilmoituksen mukaan menestyksekkäästi jo vuoden 2021 FIFA Arab -Cupissa ja seurajoukkueiden mestaruusturnauksessa.
Vuoden 2014 MM-kisoissa käytettin ensimmäisen kerran maaliviivateknologiaa määrittämään, oliko pallo ylittänyt maalilinjan vai ei. Vuoden 2018 kisoissa puolestaan otettiin käyttöön paljon keskuttelua herättänyt VAR-teknologia.
Tähtipelaajat täynnä antureita
Uusien järjestelmien lisäksi tähtipelaajat saavat MM-ottelun harjoitusleirillä lukuisia antureita, jotka mittaavat heidän pulssiaan, juoksumatkaansa ja nopeuttaan.
Anturit ovat mukana myös itse MM-peleissä, jotta valmentaja voi seurata pelaajien fyysistä suoritusta pelin aikana.
Pelaajatietoja käytetään muun muassa silloin, kun arvioidaan, milloin on aika vaihtaa väsynyt pelaaja pois kentältä.
Seura mittaa myös pelaajien aivotoimintaa
Jalkapallomaailmassa on käytössä myös aivotoimintoja seuraavia laitteita. Muun muassa englantilaisseura Liverpool on käyttänyt tekniikkaa viime vuonna.
Liverpool on tarkkaillut pelaajien aivotoimintaa saksalaisen Neuro11-yrityksen laitteilla.
Lue myös:
Mittausten tarkoituksena on paljastaa, milloin pelaajat ovat stressaantuneita pelin aikana. Näin yritetään selvittää, miten pelaajat voisivat entistä peremmin keskittyä peliin ratkaisuhetkillä, rangaistuspotkutilanteissa ja muissa erikoistapauksissa.
Yksikään MM-joukkue ei ole kuitenkaan vielä ilmoittanut mittaavansa pelaajien aivotoimintaa suoritusten parantamiseksi.