Soitto soi Saksassa jo 35?000 vuotta sitten
Huilu osoittaa, että nykyihmisellä oli kehittynyt viestintäkyky jo silloin, kun laji saapui Eurooppaan.
Nykyihmisen esivanhempien ja neandertalinihmisen välillä näyttää olleen ainakin yksi ero. Nykytiedon mukaan neandertalilaisia ei musiikki kiinnostanut, mutta nykyihminen soitteli huilua jo ainakin 35?000 vuotta sitten. Vanhimman tunnetun soittimen löysivät Tübingenin yliopiston tutkijat Hohler Felsin luolista Lounais-Saksasta.
Viisireikäinen huilu on ajalta, jolloin nykyihminen levittäytyi Eurooppaan ja neandertalinihminen alkoi väistyä. Samasta paikasta on löydetty myös hieman nuorempia mammutinluusta veistettyjä huiluja.
Huilu siipiluusta
22 senttiä pitkä huilu on veistetty hanhikorppikotkan siipiluusta. Sen teko on vaatinut taitoa ja tarkkuutta, sillä luu on täytynyt halkaista kahtia, kovertaa ontoksi ja sitten yhdistää ilmatiiviisti. Huilun halkaisija on kahdeksan millimetriä.
Huiluja tutkinut Nicholas Conard Tübingenin yliopistosta sanoo instrumenttien osoittavan, että nykyihminen oli viestintäkyvyiltään ja käyttäytymiseltään lähes moderni jo saapuessaan Eurooppaan. Ilmeisesti neandertalinihmiset olivat näiltä osin kehittymättömämpiä.