Our website does not support Internet Explorer.

To get the best experience on our website and of our content, please use a more modern browser like Edge, Chrome, Safari or similar.

Salaliittoteoriat houkuttelevat aivojasi

Maa on litteä, Kuussa ei koskaan käyty, World Trade Center purettiin räjäytyksin, ja lentokoneen vanat koostuvat vaarallisista aineista. Salaliittoteoriat ovat hulluja, mutta ne vetoavat moniin. Ne niellään, koska aivot koettavat löytää yhteyksiä sieltäkin, missä niitä ei ole.

Shutterstock/NASA

Kamera alkaa kuvata. Keskellä kuvaa seisoo mies pienen leveäpyöräisen auton – rantakirpun – edessä. Polttoainesäiliön korkki on irrotettu, ja mies on kaatamassa bensiiniä säiliöön. Kirkas neste ei ole kuitenkaan bensiiniä: kannussa on tavallista hanavettä. Kohta moottori käynnistyy, ja auto ajaa tiehensä.

Videopätkä on peräisin vuonna 1996 esitetystä uutislähetyksestä, jossa keksijä Stanley Meyer todistaa, että hänen uusi ajoneuvonsa kulkee vedellä.

Moottori hajottaa veden vety- ja happimolekyyleiksi, ja vety toimii polttoaineena, josta aivan tavallinen polttomoottori ottaa käyttövoimansa.

Päästöt ovat pelkkää vettä, jota voidaan taas käyttää energianlähteenä, joten periaatteessa moottori voi käydä loputtomiin.

Joitakin vuosia myöhemmin uskomattoman koneen keksijä kuoli yllättäen. Ja pian kuolemantapaukselle esitettiin hämmästyttävä selitys: suurten öljy-yhtiöiden vaikutusvaltaiset henkilöt antoivat myrkyttää Stanley Meyerin varmistaakseen bensiinin kysynnän.

Katso tästä rakeinen videopätkä:

Aivomme hyväksyvät päätelmän, koska ne on ikään kuin luonnostaan ohjelmoitu löytämään syy-yhteyksiä.

Toimintatapa saa salaliittoteoreetikot uskomaan mitä mielikuvituksellisimpiin teorioihin siitäkin huolimatta, että ne ovat ristiriidassa tieteellisten tosiasioiden kanssa.

Todellisuudessa vesimoottori ei ole uhka öljyteollisuudelle, sillä se rikkoo fysiikan peruslakeja. Vesimolekyylin hajottaminen vedyksi ja hapeksi vaatii nimittäin energiaa.

Ilman ulkopuolista energianlähdettä moottori siis menettää luonnonlakien mukaan energiaa ja lakkaa käymästä. Stanley Meyer ei keksinyt ikiliikkujaa, ja hänen todettiin kuolleen verenvuotoon, jonka aiheutti valtimon pullistuman puhkeaminen aivoissa.

Meyerin keksintöä ja kuolemaa koskevista jutuista saatiin esimakua valeuutisista, jotka ovat olleet viime aikoina tapetilla.

© Shutterstock

Salaliittoteoria: Lentokone syytää vaarallisia kemikaaleja

Lentokoneen perään taivaalle syntyvä pilvi, tiivistymisvana eli -juova, ei koostu pakokaasun sisältämästä vesihöyrystä kuten lentokoneteollisuus väittää.

Todellisuudessa vana sisältää haitallisia aineita, jotka voivat peukaloida säätä, liittyä biologisilla aseilla tehtäviin kokeisiin tai vaikuttaa vapaaseen tahtoon niin, että viranomaisten on helppo ohjailla kansaa. Näin salaliittoteoreetikot selittävät tiivistymisjuovat. Teorian vahvin argumentti on se, että vana säilyy taivaalla paljon kauemmin kuin vesihöyryn pitäisi. Tästä syystä tiivistymisjuovissa täytyy kannattajien mukaan olla muita aineita.

(Lue selitys alempaa artikkelista.)

Valeuutisointi on yleistynyt siitä yksinkertaisesta syystä, että se on entistä helpompaa.

Harhauttavaa aineistoa voidaan levittää nopeasti kansainvälisessä tietoverkossa, ja kun väärä tieto saavuttaa suuren joukon ihmisiä, on todennäköistä, että se myös uppoaa moniin. Eikä tiede ehdi väliin.

Teoria käyttää aivoja hyväkseen

Salaliittoteoriat voivat vakuuttaa, koska ne hyödyntävät ihmisaivojen perusluonteisia psyykkisiä mekanismeja.

Teoriat muun muassa vetoavat syvällä sijaitseviin suodatusjärjestelmiin, jotka ovat keräilijä-metsästäjäesivanhempiemme perua. Aivojen kyky erottaa malleja ja kaavoja on parantanut ihmislajin selviytymismahdollisuuksia.

Esivanhempamme saattoivat päätellä useista peräkkäisistä sadepäivistä, että sadekausi oli alkanut ja oli syytä vaihtaa maisemaa, tai siellä täällä näkyvistä samanlaisista jalanjäljistä, että alueella liikkui tietty eläin.

Nykyään mallien ja kaavojen tajusta on apua muun muassa liikenteessä. Ärsykkeiden automaattinen suodatus helpottaa monimutkaisessa ympäristössä ja muuttuvissa tilanteissa sompailua.

Aivot voivat kuitenkin keksiä malleja ja kaavoja myös asioista, joissa niitä ei todellisuudessa ole.

Ilmiö tuli esiin englantilaisen Hullin yliopiston tutkijan Mark Lorchin elokuussa 2017 tekemässä kokeessa.

Hän toteutti laajemman tutkimuksen pienoisversion yhteisö- ja mikroblogipalvelu Twitterissä simppelillä kyselyllä: ”Hei Twitter-älypää, tarvitsen apuasi. Näetkö tässä mallin?”

Viesti päättyi numerosarjaan 00110010010011 ja kahteen vastausvaihtoehtoon. 56 prosenttia vastaajista vastasi ”kyllä” eli löysi numerosarjasta jonkin logiikan, vaikka ykköset ja nollat olivat täysin satunnaisessa järjestyksessä.

Koetulos heijasti hyvin aivojen ylikehittynyttä kykyä etsiä malleja ja kaavoja.

Nykyaikaisessa yhteiskunnassa aivot ovat jatkuvan informaatiotulvan kohteena, ja siten on olemassa vaara, että ne keksivät koko joukon olemattomia riippuvuussuhteita – jotka ovat kaikkien salaliittoteorioiden perusta.

Kun Nasa julkaisi vuonna 2017 kuvia Marsin erikoisista pinnanmuodoista, Nasan omien asiantuntijoiden mukaan kalliomuodostumissa oli kyse sattumalta syntyneistä sedimenteistä eli kerrostumista.

Kilpailevan selityksen esittäjät näkivät niissä kuitenkin – viranomaisten salassa pitämien – avaruusolentojen maanalaiseen kaupunkiin kuuluvan ilmanvaihtojärjestelmän.

Yksinkertaistus sahaa silmään

Hoksottimet keksivät kaikkea muutakin. Koska ihmisaivot eivät ole evoluution aikana kehittyneet ratkaisemaan laajoja, abstrakteja ja monimutkaisia ongelmia, ne pilkkovat ne pienemmiksi pulmiksi.

Tällöin käy kuitenkin helposti niin, että kokonaiskuva hämärtyy ja tilannearvio vääristyy. Klassinen esimerkki ilmiöstä on uhkapelaajan harha.

Se tarkoittaa virhepäätelmää, joka perustuu siihen, että jossain toistuvassa tapahtumassa nähdään aiheettomasti todennäköisyyttä. Esimerkiksi jos rahalla arpaa heitettäessä tulee neljä kertaa peräkkäin kruuna, uskotaan, että seuraavalla kerralla on todennäköisempää, että tulee klaava.

© Shutterstock

Musta 26 kertaa peräkkäin

Pelurin virhepäätelmä, englanniksi Gambler’s fallacy tai Monte Carlo fallacy. Monte Carlon kasinolla 18. elokuuta 1913 pelaajista vaikutti siltä, että kuula pysähtyi mustan numeron kohdalle peräti 26 kertaa peräkkäin. Todennäköisyys tällaiselle tapahtumalle on noin yksi 66,6 miljoonasta, jos oletetaan jokaisen kierroksen sujuvan täysin samalla tavalla.

Tapahtuma maksoi pelaajille lukemattomia frangeja, koska he virheellisesti uskoivat, että peli ei enää ollut sattumanvaraista. Mitä useammin kuula osui mustan kohdalle, sitä suuremmalla todennäköisyydellähän se pysähtyisi seuraavalla kerralla punaisen kohdalle. Vaikka kuula lopulta pysähtyi punaisen numeron kohdalle, monet pelaajat hävisivät edelleen rahaa, koska he nyt olettivat kuulan pysähtyvän punaisen kohdalle useampia kertoja kuin mustan – ehkäpä peräti 26 kertaa.

Todellisuudessa kruunan ja klaavan todennäköisyys on jokaisella heittokerralla 50:50. Aivot ovat kuitenkin taipuvaisia ajattelemaan, että kun ensin jotain on tapahtunut usein, tapahtuma harvinaistuu sitten. Täysin satunnaisten ilmiöiden kohdalla tämä uumoilu vie pahasti metsään.

Kun aivot keskittyvät liiaksi juuri tapahtuneeseen, ne eivät pysty kokonaisvaltaiseen tilannearvioon, joka vastaa luotettavasti todellisuutta.

Psykologiassa puhutaan – myös aivojen yksinkertaistamismekanismeihin kuuluvasta – äskeisyysvinoumasta (engl. recency bias). Ilmiön yksi ilmenemismuoto nähtiin Yhdysvalloissa vuoden 2017 rajulla hirmumyrskykaudella riehuneiden Harvey- ja Irma-hurrikaanien vanavedessä.

Vaikka kuolemantapausten määrällä mitattuna sitä pahempia kausia oli ollut vuoden 1900 jälkeen 16, kaikki eivät suinkaan kyenneet näkemään elokuun 2017 hurrikaaneja oikeassa historiallisessa perspektiivissä.

Kun tapahtuma(sarja) vaikuttaa ihmeelliseltä, aivot yrittävät etsiä sille hyvän selityksen – eikä virallinen, tieteellinen, totuus välttämättä kelpaa.

Vuoden 2017 kahdeksas ja yhdeksäs hurrikaani järkyttivät monia tuhovoimallaan siinä määrin, että he alkoivat epäillä myrskymatalia epäluonnollisiksi.

Syy vyörytettiin HAARP-tutkimushankkeen niskoille. Projektin tavoitteena on oppia ymmärtämään, jäljittelemään ja hallitsemaan ionosfäärin prosesseja.

HAARP oli jo aiemmin yhdistetty sään ääri-ilmiöihin tulvista kuivuuteen ja maanjäristyksiin, vaikka siinä käytettävät radioaallot eivät voi vaikuttaa säätilaan tai mannerlaattojen liikkeisiin.

© Henning Dalhoff/shutterstock

Selitys tiivistymisjuoviin: Jää pysyy taivaalla pitkään

Lentokoneen jättämä vana syntyy pakokaasun sisältämästä vesihöyrystä, joka jäätyy tavallisessa matkalentokorkeudessa. Sopivissa olosuhteissa jää säilyy ilmassa hyvin kauan.

  • Moottorissa syttyy kokoon puristetun ilman ja hiili- ja vetyatomeista koostuvan lentopetrolin seos. Poltto tuottaa työntövoimaa, joka vie konetta eteenpäin.

  • Hiili yhtyy happeen palamisen aikana ja muuttuu hiilidioksidiksi (CO2). Samalla syntyy muita pakokaasun ainesosia, kuten typen oksideja ja rikkidioksidia.

  • Vety yhtyy happeen ja muodostaa vesi höyryä korkeassa palamislämpötilassa. Ylhäällä ilma on niin kylmää, ettei se voi sitoa kaikkea kosteutta. Syntyy jääytimiä.

  • Pakokaasun vesihöyry jatkaa kerrostumistaan jääytimiin, joten ne kasvavat jääkiteiksi. Nämä ovat kuitenkin niin pieniä, että ne voivat leijua ilmassa jopa useita tunteja.

Selitykset houkuttelevat aivoja

Luonnonmullistukset sopivat täydellisesti salaliittoteorioiden kasvualustaksi, sillä niitä ei ole mahdollista hallita. Ajatusmalleja analysoimalla on selvitetty, että salaliittoteorialla on parhaat mahdollisuudet saada kannatusta osakseen silloin, kun se perustuu tapahtumaan, joka aiheuttaa hallitsemattomuuden tunteen.

Aivot kaipaavat tällöin tietoa riippuvuussuhteista, jotka paljastavat syyt ja seuraukset, ja yrittävät syyllisiä etsimällä yksinkertaistaa ongelmaa ja tehdä siitä samalla konkreettisemman ja sitä kautta myös helpommin ratkaistavan.

Toimintatapa tulee esiin myös muissa rajuissa tapahtumissa kuin luonnonmullistuksissa, kuten yksi kuuluisimmista salaliittoteoriatapauksista osoittaa.

On väitetty, että syksyn 2001 WTC-tragedia oli USA:n viranomaisten ohjaama. Koska yllättävä terroriteko kävi yli ymmärryksen ja sai tavalliset ihmiset tuntemaan epävarmuutta, neuvottomuuden tunteen poistavalle helpolle selitykselle oli selvä sosiaalinen tilaus.

Useimmat yhdysvaltalaiset uskovat varmasti viralliseen selitykseen, jonka mukaan syyskuun 11. päivän iskujen takana oli terroristijärjestö.

Itse asiassa salaliittoteoria kuitenkin hyötyy tästä. Saksalainen tutkimus, johon osallistui 1 000 henkilöä, paljasti nimittäin, että yksilöllisyyden ja salaliittoteorioihin taipuvaisuuden välillä on selvä riippuvuussuhde.

Tutkijat saivat selville, että henkilöt uskoivat todennäköisemmin salaliittoteoriaan – olipa se sitten kuinka outo tahansa – siinä tapauksessa, että heille kerrottiin sillä olevan vain vähän kannattajia.

Foliohattu on kuin salaliittoteoreetikon symboli. Sen sanotaan suojaavan aivoja esimerkiksi säteilyltä.

© Shutterstock

Hyvät salaliittoteoriat ovat samaa maata

Epämääräiset väitteet elämästä Marsissa tuskin sytyttävät ketään. Kunnon salaliittoteoria vaatii tietyt ainekset. Herkullisuuteen vaikuttaa muun muassa slogan eli iskulause, joksi kiistanalainen teoria kiteytyy.

  • Kiehtova aihe

    Salaliittoteoriat hätkähdyttävät, jos ne koskevat poikkeuksellisia tapahtumia kuten katastrofeja. Ne voivat perustua myös symboleihin, joita esiintyy useissa eri yhteyksissä. Myös henkilöt ja tapaukset, joita mediat ovat käsitelleet riittämättömästi, sopivat teorioiden aiheiksi.

  • Vetävä iskulause

    Teoria on voitava tiivistää yhteen helposti ymmärrettävään väitteeseen, kuten ”ihminen ei ole koskaan käynyt Kuussa”. Uskottavuuden kannalta on etua, jos väite sisältää pääargumentin, esim. ”World Trade Center ei sortunut, vaan se purettiin hallitusti”.

  • Painava näyttö

    Todistustaakkaa voidaan keventää erilaisella aineistolla äänitteistä, videoista, kuvista ja lehtiartikkeleista tieteellisiin kaavoihin. Olennaista on se, että esitetään vain todisteita, jotka tukevat teorian pääkohtaa, ja sopimattomat tiedot pimitetään

  • Selvät syylliset

    Isot organisaatiot, kuten YK ja Nasa, ja poliitikkojen kaltaiset vaikutusvaltaiset henkilöt kelpaavat salaliittolaisiksi. Syylliset esitetään usein hyötyjiksi, ja syyllisyys yritetään näyttää toteen valituilla todisteilla.

  • Asiantuntijat

    Vahvoilla salaliittoteorioilla on arvovaltaisia kannattajia tutkijoista eri alojen ammattilaisiin. He vetoavat auktoriteetillaan tavallisiin ihmisiin ja saavat nämä suhtautumaan epäilevästi niin sanottuun viralliseen totuuteen.

Ihminen on sosiaalinen laji. Yksilöillä on luonnollinen tarve muodostaa yhteisöjä ja olla vuorovaikutuksessa toistensa kanssa.

Salaliittoteoreetikotkin pyrkivät kerääntymään ryhmiksi ja vahvistamaan joukkoja yhteisen ”vakaumuksen” nimissä.

Niin sanotussa ryhmäajattelussa jokainen ryhmän jäsen sovittaa omat käsityksensä muiden käsitysten mukaisiksi.

Aivot antavat enemmän arvoa tiedolle, joka sopii vallitsevaan yksimielisyyteen, joten ryhmä torjuu kaiken, mikä ei vastaa lujittunutta katsomusta.

Piintyneelle litteän Maan teorian kannattajalle on siis turha inttää, että kotiplaneettamme on pallo.

Paras ase taistelussa valeuutisia ja salaliittoteorioita vastaan on tiede, sillä tutkimustulokset puhuvat lahjomatonta kieltään. Maa ei voi olla kiekko.

Lue myös:

Jesus
Myytit

Miksi joulua vietetään 24. joulukuuta?

2 minuuttia
Kulttuuri

Nasan tutkijat: Tämä on huonoin avaruusfilmi

2 minuuttia
Kulttuuri

Tieteen taistelu salaliittoteorioita vastaan

0 minuuttia

Kirjaudu sisään

Tarkista sähköpostiosoite
Salasana vaaditaan
Näytä Piilota

Oletko jo tilaaja? Oletko jo lehden tilaaja? Napsauta tästä

Uusi käyttäjä? Näin saat käyttöoikeuden!

Nollaa salasana

Syötä sähköpostiosoitteesi, niin saat ohjeet salasanasi nollaamiseksi.
Tarkista sähköpostiosoite

Tarkista sähköpostisi

Olemme lähettäneet sinulle sähköpostia osoitteeseen . Siinä on ohjeet, joiden avulla voit nollata salasanasi. Jos et ole saanut sähköpostia, tarkista, että se ei ole joutunut roskapostin joukkoon.

Anna uusi salasana.

Nyt sinun pitää antaa uusi salana. Salasanassa pitää olla vähintään 6 merkkiä. Kun olet luonut uuden sanasanan, sinua pyydetään kirjautumaan sisään palveluun.

Salasana vaaditaan
Näytä Piilota