Our website does not support Internet Explorer.

To get the best experience on our website and of our content, please use a more modern browser like Edge, Chrome, Safari or similar.

christmas dinner
Kulttuuri

Miksi jouluna syödään hyvin?

Jouluateriat ovat yleensä hyvin runsaita. Onko siihen jokin erityinen syy?

Jo kauan ennen kuin joulusta tiedettiin mitään, oli vuoden pimeimpänä aikana tapana mässäillä ruoalla ja juomalla. Vanhojen uskomusten mukaan se takasi hyvän sadon ja ruoan riittävyyden tulevana vuonna.

Keskitalven syömingit perustuivat myös käytännön syihin. Kun osa kotieläimistä teurastettiin myöhään syksyllä, niitä ei tarvinnut ruokkia koko talvea. Lisäksi liha säilyi parhaiten juuri kylmänä vuodenaikana.

Kristinuskon leviämisen myötä myös joulunvietto sijoittui vuoden pimeimpään aikaan. Tällöin vanhat ja uudet perinteet yhdistyivät. Keskitalven juhlaa vietettiinkin sitten yltäkylläisesti: kun Englannin kuningas Juhana Maaton vuonna 1213 järjesti joulujuhlat linnassaan, tarjolla oli muun muassa 3 000 kukonpoikaa, 1 000 suolattua ankeriasta, 400 sikaa ja 24 tynnyriä viiniä.

Jouluaterian sisältö vaihtelee eri puolilla maailmaa. Suomalaiseen joulupöytään kuuluvat useimmiten kinkku ja erilaiset laatikot. Monissa maissa syödään pääruokana kanaa, hanhea tai kalkkunaa. Itävallassa, Tšekissä ja Saksan joillakin alueilla jouluaterian keskeisin anti on joulukala, karppi. Suomessa on kinkun ohella perinteisesti tarjottu lipeäkalaa, mutta sen suosio on viime vuosina hiipunut. Sen ovat syrjäyttäneet muut kalat, etenkin graavilohi.

"Tulisipa joulu, että saisi yölläkin syödä." Tämä sanonta perustuu siihen, että kuolleiden omaisten uskottiin tulevan vierailulle koteihin jouluyönä. Siksi heitä varten jätettiin ruoat pöydälle. Yöateria oli tarkoitettu myös kodin haltijoille, tontuille, jotta nämä pysyisivät hyväntuulisina ja soisivat seuraavalle vuodelle hyvän sadon.

Vanhoihin suomalaisiin joulutapoihin kuului myös se, että jouluaattoiltana muistettiin ylimääräisillä ruoka-annoksilla navettojen ja tallien kotieläimiä. Eläinten uskottiin osaavan puhua jouluyönä eikä niiden haluttu kertovan Jumalalle, että isäntäväki kohtelee niitä huonosti. Jos aikaisin aamulla oli edessä kirkkomatka, hevoset saivat vielä aamuyöstä viinalla kostutettuja kauroja ollakseen virkeitä lähtemään.

Lähteet: Suuri perinnekirja – suomalaista juhlaperinnettä ennen ja nyt en.wikipedia.org: Christmas dinner

Lue myös:

Ihminen

Uusi havainto: Luurankosi elää

14 minuuttia
coronavirus
Sairaudet

Koronaviruspäivitys: Lue katsaus tästä

59 minuuttia
Terveys

Tieteen tuomio: näin monta tuntia tarvitset unta

9 minuuttia

Kirjaudu sisään

Tarkista sähköpostiosoite
Salasana vaaditaan
Näytä Piilota

Oletko jo tilaaja? Oletko jo lehden tilaaja? Napsauta tästä

Uusi käyttäjä? Näin saat käyttöoikeuden!

Nollaa salasana

Syötä sähköpostiosoitteesi, niin saat ohjeet salasanasi nollaamiseksi.
Tarkista sähköpostiosoite

Tarkista sähköpostisi

Olemme lähettäneet sinulle sähköpostia osoitteeseen . Siinä on ohjeet, joiden avulla voit nollata salasanasi. Jos et ole saanut sähköpostia, tarkista, että se ei ole joutunut roskapostin joukkoon.

Anna uusi salasana.

Nyt sinun pitää antaa uusi salana. Salasanassa pitää olla vähintään 6 merkkiä. Kun olet luonut uuden sanasanan, sinua pyydetään kirjautumaan sisään palveluun.

Salasana vaaditaan
Näytä Piilota