Japani – maailman vanhin monarkia

Maailman vanhin monarkia – ja 7 muuta vanhaa monarkiaa

Nykyään on olemassa 43 monarkiaa. Niistä vanhin on Japanin keisarikunta, mutta vanhimpiin kuuluvat myös Yhdistynyt kuningaskunta sekä Tanskan, Norjan ja Ruotsin kuningaskunnat.

Nykyään on olemassa 43 monarkiaa. Niistä vanhin on Japanin keisarikunta, mutta vanhimpiin kuuluvat myös Yhdistynyt kuningaskunta sekä Tanskan, Norjan ja Ruotsin kuningaskunnat.

Shutterstock

Maailman vanhin monarkia

Virallisesti vanhin olemassa oleva monarkia on Kambodžan kuningaskunta, jonka historia ulottuu vuoteen 68. Japanin keisarikunnan sanotaan kuitenkin olevan vielä vanhempi. Japanin nykyään perustuslaillista monarkiaa pidetäänkin usein maailman vanhimpana.

Jotkin monarkiat saattavat toki olla vielä vanhempaa perua.

Historian lehtori Lars Hovbakke Sørensenin mukaan on vaikea selvittää, mikä monarkia on tosiasiallisesti maailman vanhin: ”Syynä siihen, että kuningaskuntien tai monarkioiden tarkkaa ikää ei tiedetä, on riittävän vanhojen kirjallisten lähteiden puuttuminen. Yleensä joudutaan tyytymään ensimmäisiin mainintoihin kuninkaasta tai keisarista.”

Nykyään on olemassa 43 monarkiaa, joiden valtiomuoto vastaa määritelmää eli eroaa järjestelmältään tietyin osin tasavallasta.

”Tasavallalle on tunnusmerkillistä se, että valtiojohto valitaan presidenttiä myöten vaaleilla määräajaksi. Monarkialle on ominaista sen sijaan se, että monarkki voi hallita kuolemaansa asti”, selittää Lars Hovbakke Sørensen.

Monarkia voi olla keisarikunta, kuten Japanissa, kuningaskunta, kuten Ruotsissa, Norjassa ja Tanskassa, tai sulttaanikunta, kuten Omanissa. Lisäksi on olemassa ruhtinas- ja suurherttuakuntia sekä emiraatteja.

Nykyään valtaosalla kuninkaista on poliittista valtaa hyvin vähän jos lainkaan. Heillä on siis enimmäkseen edustustehtäviä. Sellaisissa maissa kuin Oman ja Marokko monarkilla on kuitenkin yhä laajat valtaoikeudet.

Maailman vanhimmat monarkiat:

  1. Japanin keisarikunta
  2. Kambodžan kuningaskunta
  3. Omanin sulttaanikunta
  4. Marokon kuningaskunta
  5. Yhdistynyt kuningaskunta
  6. Norjan kuningaskunta
  7. Tanskan kuningaskunta
  8. Ruotsin kuningaskunta

Vuosiluvut vaihtelevat eri lähteissä. Alla oleva maailman vanhimpien monarkioiden luettelo on yksi tulkinta niistä.

Tämä artikkeli kertoo maailman vanhimmista monarkioista.

Japanin keisarikunta

Japani – maailman vanhin monarkia

Japania pidetään yleensä maailman vanhimpana monarkiana. Nykyisen keisarin, Naruhiton, asuinpaikka on Tokion keisarillinen palatsi, Kōkyo.

© Shutterstock
  • Perustamisaika: 660 eaa.
  • Ensimmäinen monarkki: keisari Jimmu.
  • Nykyinen monarkki: keisari Naruhito.
  • Kruununperijä: Fumihito, prinssi Akishino.

Japanin keisarikunnalla on takanaan pitkä historia, ja sitä pidetään yleensä maailman vanhimpana monarkiana.

Perimätiedon mukaan keisarikunta perustettiin jo vuonna 660 eaa. ja Japanin ensimmäinen keisari oli nimeltään Jimmu.

Nykyisen keisaridynastian juuret ulottuvat kuitenkin vain Ōjiniin, joka hallitsi 200- ja 300-lukujen vaihteessa.

Japanin keisarin oli perinteisesti uskottu olevan jumalallista syntyperää, mutta hävityn toisen maailmansodan jälkeen keisaria ei pidetty enää jumalallisena olentona. Vuodesta 1947 asti Japani on ollut perustuslaillinen monarkia.

Perustuslaillinen monarkia tarkoittaa, ettei keisarilla ole poliittista valtaa.

Kambodžan kuningaskunta

Kuninkaanlinna Phnom Penhissä, Kambodžassa

Kambodžan kuningas asuu maan pääkaupungissa Phnom Penhissä sijaitsevassa linnassa.

© Shutterstock

Kambodžan kuningaskunta

  • Perustamisaika: vuosi 68
  • Ensimmäinen monarkki: kuningatar Soma.
  • Nykyinen monarkki: kuningas Norodom Sihamoni.
  • Kruununperijä: ei suoraa perillistä.

Kambodžan kuningaskunta perustettiin perimätiedon mukaan vuonna 68, kun Soma-niminen kuningatar alkoi hallita Funania, johon nykyisen Kambodžan alue sisältyi.

Kuningaskunnassa on tapahtunut sen olemassaolon aikana monenlaisia muutoksia, ja kuningas syrjäytettiin vuonna 1970. Vuonna 1993 maa palautettiin monarkiaksi.

Kambodžan kuningaskunnassa valta periytyi aiemmin, mutta vuonna 1993 päätettiin, että monarkin valitsee kuninkaallinen neuvosto. Kambodža kuuluu siten niihin harvoihin monarkioihin, joissa monarkki valitaan vaalilla.

Vuoden 1993 jälkeen Kambodžan kuninkaalla ei ole ollut todellista poliittista valtaa.

Omanin sulttaanikunta

Al Alam -palatsi Masqatissa, Omanissa

Sulttaanin palatsi Omanin pääkaupungissa Masqatissa on nimeltään Al Alam.

© Shutterstock
  • Perustamisaika: vuosi 751 (imaamikunta).
  • Ensimmäinen monarkki: Al-Julanda bin Mas’ood.
  • Nykyinen monarkki: Haitham bin Tariq Al Said.
  • Kruununperijä: kruununprinssi Theyazin bin Haitham Al Said.

Umaijadien kalifaatin jälkeen Omaniin perustettiin vuoden 750 tienoilla imaamikunta, jota johti imaami Al-Julanda bin Mas’ood.

Vuonna 1749 Ahmad bin Said al-Busaidi valittiin Omanin imaamiksi. Hänestä alkanut Al Said -dynastia hallitsee maata vieläkin.

Nykyinen sulttaani Haitham bin Tariq on Omanin sulttaanikunnan valtionpäämies, jolla on täydellinen valta hallita maataan ja sen kansalaisia.

Oman on siis absoluuttinen monarkia, jossa poliittinen valta on hallitsijalla. Hallitsija voi itse säätää uusia lakeja.

Marokon kuningaskunta

Marokon kuninkaan palatsi, Dar al-Makhzen, Fèsissä

Marokon kuningas Muhammad VI viettää paljon aikaa Fèsin palatsissa. Se ei ole kuitenkaan hänen virallinen asuinpaikkansa.

© Shutterstock
  • Perustamisaika: vuosi 788
  • Ensimmäinen monarkki: Idris ibn Abdullah.
  • Nykyinen monarkki: kuningas Muhammad VI.
  • Kruununperijä: kruununprinssi Mulay Hassan.

Islamilainen Idrisidien dynastia hallitsi Marokkoa vuodesta 788 noin vuoteen 974. Idrisidit perustivat muun muassa Fèsin kaupungin, josta tuli dynastian poliittinen ja uskonnollinen keskus.

Nykyinen kuningas Muhammad VI edustaa Alawidien dynastiaa, joka on ollut vallassa vuodesta 1631 asti. Sen sanotaan polveutuvan profeetta Muhammedista hänen tyttärenpoikansa Hasan ibn Alin kautta.

Vuonna 1912 Marokosta tuli Ranskan protektoraatti ja Espanja sai alueita sen pohjois- ja eteläosasta. Vuonna 1956 tapahtuneen itsenäistymisen jälkeen Marokko muuttui jälleen monarkiaksi.

Vaikka Marokko on perustuslaillinen monarkia, jossa on vaaleilla valittu kaksikamarinen parlamentti, sen hallitsijalla on yhä poliittista valtaa. Kruununperijän pitää olla miespuolinen ja kuulua Alawideihin.

Nykyisellä kuninkaalla on laajat sisä- ja ulkopoliittiset sekä uskonnolliset valtaoikeudet.

Yhdistynyt kuningaskunta

Windsorin linna Lontoon lähellä

Kuningatar Elisabet II asuu Lontoon liepeillä Windsorin linnassa.

© Shutterstock
  • Perustamisaika: vuosi 871 tai 1066
  • Ensimmäinen monarkki: Alfred Suuri tai Vilhelm Valloittaja.
  • Nykyinen monarkki: kuningatar Elisabet II.
  • Kruununperijä: Walesin prinssi Charles.

Yhdistyneen kuningaskunnan historia ulottuu joko vuoteen 871 tai 1066. Asiaan vaikuttaa se, pidetäänkö ensimmäisenä Englannin kuninkaana Alfred Suurta vai Vilhelm Valloittajaa.

Vuoteen 1066 asti kuningaskuntia – ja kuninkaita – oli seitsemän. Anglosaksien kuningas Alfred Suuri hallitsi Wessexiä vuosina 871–899.

Vasta Vilhelm Valloittajan valtakaudella (1066–1087) kaikki Englannin kuningaskunnat yhdistyivät. Vilhelm Valloittaja oli Normandian herttua, ja hänestä tuli Englannin kuningas, kun hän oli valloittanut sen vuonna 1066.

Nykyinen Yhdistyneen kuningaskunnan hallitsija, kuningatar Elisabet II, on pitkäaikaisin brittimonarkki. Häntä kauemmin on hallinnut vain Ranskan kuningas Ludvig XIV, joka nousi valtaistuimelle nelivuotiaana ja hallitsi 72 vuotta.

Yhdistynyt kuningaskunta on parlamentaarinen monarkia. Vaikka monarkki on virallisesti valtionpäämies, hänen asemansa on edustuksellinen, seremoniallinen ja symbolinen.

Norjan kuningaskunta

Oslon kuninkaallinen linna

Kuningas Harald V asuu Oslon kuninkaallisessa linnassa.

© Shutterstock

Norjan kuningaskunta

  • Perustamisaika: vuosi 885
  • Ensimmäinen monarkki: Harald Kaunotukka.
  • Nykyinen monarkki: kuningas Harald V.
  • Kruununperijä: kruununprinssi Haakon.

Norjan kuningaskunta syntyi vuonna 885 Hafrsfjordin taistelun jälkeen. Norjan historiaan kuuluu monta vaihetta, joissa se oli Tanskan tai Ruotsin tai molempien osa.

Norja julistautui itsenäiseksi kuningaskunnaksi vuonna 1905. Silloin Ruotsin ja Norjan vuonna 1814 muodostama personaaliunioni hajosi.

Nykyään Norja on perustuslaillinen monarkia, jonka kuningas on Harald V.

Harald V kuuluu Tanskan kuningattaren Margareeta II:n tavoin eurooppalaiseen Glücksburg-hallitsijasukuun.

Tanskan kuningaskunta

Amalienborgin linna Kööpenhaminassa

Kuningatar Margareeta II käyttää Kööpenhaminassa sijaitsevaa Amalienborgin linnaa talviasuntonaan.

© Shutterstock
  • Perustamisaika: vuosi 935
  • Ensimmäinen monarkki: Gorm Vanha
  • Nykyinen monarkki: kuningatar Margareeta II
  • Kruununperijä: kruununprinssi Frederik

Tanskan ensimmäinen kuningas oli Gorm Vanha, joka hallitsi maata kuolemaansa saakka eli noin vuoteen 960.

Tanskassa oli keskiajalla vaalikuninkaita. Usein kuninkaaksi valittiin se, joka oli useista mahdollisista kruununperijöistä vanhin.

Vuoden 1660 jälkeen kuninkaita ei enää valittu, vaan Tanska siirtyi monarkiaan, jossa yksinvaltius periytyi kuninkaan vanhimmalle pojalle.

Tanskan perustuslaki uusittiin vuonna 1849. Valtiomuodoksi tuli perustuslaillinen monarkia, ja maahan perustettiin kaksikamarinen parlamentti. Monarkki menetti näin poliittisen valtansa.

Tanskan nykyinen kuningatar, Margareeta II, on muodollisesti valtionpäämies, mutta hänen valtaoikeutensa ovat hyvin rajalliset siitä huolimatta, että hän vahvistaa kaikki uudet lait.

Ruotsin kuningaskunta

Drottningholmin linna Tukholman lähellä

Kuningas Kaarle XVI Kustaa asuu Tukholman naapurikunnassa sijaitsevassa Drottningholmin linnassa.

© Shutterstock
  • Perustamisaika: vuosi 970
  • Ensimmäinen monarkki: Eerik Voittoisa.
  • Nykyinen monarkki: kuningas Kaarle XVI Kustaa.
  • Kruununperijä: kruununprinsessa Victoria.

Eerik Voittoisasta tuli Ruotsin kuningas 900-luvun lopulla. Nykyään Ruotsi on perustuslaillinen monarkia, jonka nykyinen hallitsija on Kaarle XVI Kustaa.

Ruotsin monarkki ei käytä perustuslain mukaan edes muodollista toimeenpanovaltaa. Hänen tehtävänsä valtionpäämiehenä on vain edustuksellinen.

Ranskalaista alkuperää oleva Bernadotte-suku on hallinnut Ruotsia 1810-luvulta lähtien.

Vuonna 1980 kruununperimysjärjestystä muutettiin niin, että kruununperijä on esikoinen sukupuolesta riippumatta.

LUE MYÖS: Maailman suurin järvi