Eri maiden liput liehuvat tuulessa
© Shutterstock

Naapurimaiden suomalaiset nimet

Miksi suomalaiset kutsuvat länsinaapuriaan Ruotsiksi ja itänaapuriaan Venäjäksi?

Sanojen alkuperän tutkijat, etymologit, selvittävät mm. maantieteellisten nimien historiaa. Tehtävä on usein vaikea, sillä esimerkiksi kysymykseen, mistä Suomi-nimitys juontuu, ei ole löydetty yksiselitteistä vastausta. Myös Suomen naapureiden suomenkielisten nimien taustasta on erilaisia käsityksiä. Ruotsi-nimityksen taustalla lienee muinaisruotsin soutamista tarkoittava sana, joka esiintyy myös Roslagen-nimessä. Roslagen, jota vielä keskiajalla kutsuttiin Rodeniksi, käsittää Tukholman lääniin kuuluvat Upplannin rannikkoalueet ja saaret Keski-Ruotsissa. Seudun velvollisuutena oli aikoinaan varustaa armeijan soutajat (ruotsiksi roddare). Ruotsi-nimityksen uskotaan yleistyneen itämerensuomalaisissa kielissä viikinkiaikana, jolloin ruotsalaiset varjagit purjehtivat syvälle Venäjän sisäosiin. Venäjä-nimitys esiintyy suomessa ja sen lähisukukielissä. Sen taustalla lienee germaanien Itämeren rannikolla asuneesta slaavilaiskansasta, vendeistä, käyttämä wened-sana. Nimityksellä saatettiin viitata slaaveihin yleisemminkin. Suomen itämurteissa Venäjä esiintyy myös muodossa Vennää ja sanotaan puhuttavan venättä.