Snowy house in Greenland
Kulttuuri - Kielet

Onko totta, että inuiiteilla on 200 sanaa lumelle?

Inuiitit elävät lumen keskellä, joten on luonnollista, että heillä on sille monta sanaa, mutta onko niitä todella 200?

Tiedot inuiitti- eli eskimokielten lumeen ja jäähän liittyvien sanojen määrästä vaihtelevat 23:n ja 200:n välillä. Todellisuudessa kyseessä on taru tai väärinkäsitys, jota lähdekritiikin unohtaneet kirjoittajat ovat toistaneet faktoja tarkistamatta. Inuiittien kiinnostus lumeen ei sanaston perusteella ole juuri sen suurempaa kuin muidenkaan pohjoisten kansojen.

Yhdysvaltalainen antropologi Laura Martin Clevelandin valtionyliopistosta julkaisi jo 1986 tutkimuksen, jossa hän osoitti, että inuiittikielissä ei varsinaisesti ole sen useampaa ilmaisua lumelle kuin esimerkiksi englannissa. Väärinkäsitys on Martinin mukaan kehittynyt vähitellen.

Ensin yhdysvaltalainen antropologi Franz Boas kertoi 1911 ”Handbook of North American Indians” -kirjan johdannossa, että eskimoilla oli neljä täysin erilaista sanaa, jotka kuvasivat erilaista lunta. Vuonna 1940 yhdysvaltalainen kielitieteilijä Benjamin Whorf kasvatti sanamäärän seitsemään, ja sen jälkeen luku kasvoi kasvamistaan.

Yhteistä kirjoittajille oli käsitys, että inuiittikielissä lumen eri muodot luokitellaan tarkemmin kuin muissa kielissä ja niille on siksi enemmän sanoja. Luminen ympäristö toki heijastuu inuiittikielten sanastoon, mutta lumen eri muodot erotellaan myös vaikkapa suomessa: hanki, loska, nuoska, räntä ja niin edelleen. Inuiittikielten erikoisuus on se, että pitkät lausemaiset ilmaisut, kuten ”tänään auton katolle satanut lumi”, kirjoitetaan yhdeksi sanaksi. Jos ne otetaan lukuun, inuiiteilla on loputon määrä lunta tarkoittavia ilmaisuja.

Länsigrönlannin kielessä on lumelle kaksi perussanaa: ’qanik’ eli satava lumi ja ’aput’, joka tarkoittaa maassa olevaa lunta.

Sami with reindeer sled

Joka poroilla ajaa, se poroista puhuu...

Ennätys lumen nimitysten määrässä kuulunee inuiittien sijaan saamelaisille. Norjan Kautokeinossa toimivan Saamelaisen korkeakoulun kielitieteilijä Ole Henrik Magga on laskenut pohjoissaamen kielestä 180 lumeen ja jäähän viittaavaa sanaa.

Vielä enemmän, yli tuhat, on poroihin liittyviä termejä ja nimityksiä. Ne erottelevat porot sukupuolen, värin, iän, ruumiinrakenteen ja sarvien muodon perusteella.

Lue myös:

Kielet

Sukupuoleton ‘hän’ on yleinen ilmiö maailman kielissä

0 minuuttia
Teknologia

Keinotekoista lunta voidaan luoda eri tavoin

0 minuuttia
Kielet

3 syytä, miksi kiroilu on helkkarin hyvä juttu!

1 minuuttia

Kirjaudu sisään

Virhe: Tarkista sähköpostiosoite
Salasana vaaditaan
NäytäPiilota

Oletko jo tilaaja? Oletko jo lehden tilaaja? Napsauta tästä

Uusi käyttäjä? Näin saat käyttöoikeuden!