Hollanninkieliset siirtolaiset keksivät hottentotti-sanan jo 1600-luvulla. Sillä jäljiteltiin khoi-kansan puhetta. Eurooppalaiset kiinnittivät huomiota khoisan-kielille ominaisiin naksaus- eli maiskausäänteisiin. Alankomaalaiset tarkoittivatkin hottentotilla nikottelijaa tai änkyttäjää.
Khoit olivat paimentolaisia tai maanviljelijöitä, mutta siirtomaa-aikana heidän laidunmaansa ryöstettiin, ja muutaman sukupolvlen kuluttua he katosivat alkuperäisiltä asuinalueiltaan.
Halventava hottentotti
Monet pitävät hottentotti-sanaa halventavana, vaikka se on ollut yleisessä käytössä pitkään. Monet vanhemman polven suomalaiset muistavat Jukka Virtasen suomennoksen norjalaista alkuperää olevasta Hottentottilaulusta, jonka Maikki Länsiö ja Esa Saario tekivät tunnetuksi 1960-luvun alussa.
Nykyään suositaan kansan omakielistä nimitystä khoi (”oikea ihminen”), koska siihen ei liitetä arvottavia merkityksiä.
Etelä-Afrikan apartheidhallinto ei pitänyt khoita kansana, mutta kun rotuerottelupolitiikka loppui 1990-luvulla, varsinkin suurin khoi-kansan ryhmittymä, namat, ovat vahvistaneet omaa identiteettiään.