Poltettuja autoja, rikottuja ikkunoita ja yhteenottoja poliisin kanssa.
Niitä on nähty Tanskassa ja Alankomaissa viime viikkoina, kun mielenosoitukset ovat muuttuneet väkivaltaisiksi.
Kaaoksen ja peitettyjen kasvojen taustalla piilee mekanismi, joka selittää, miksi isojen väkijoukkojen kokoontuminen toisinaan riistäytyy käsistä ja johtaa väkivallan kierteeseen.
Etenkin yksi tunne laskee kynnystä väkivaltaan
Sosiologit selittävät mielenosoitusten kehittymistä levottomuuksiksi yleensä kolmella joukkopsykologian teorialla:
- Vihainen joukko: Ihmiset menettävät itseymmärryksensä ja lakkaavat ajattelemasta järkevästi ja tekevät siksi asioita, joita he eivät tekisi yksilöinä.
- Paha joukko: Levottomuudet vetävät puoleensa henkilöitä, joilla on taipumusta rikoksiin ja väkivaltaan, ja tarjoavat näille mahdollisuuden toimia taipumustensa mukaisesti joukossa.
- Pahat yllyttäjänä: Edellä mainittujen yhdistelmä. Henkilöt, joilla on pahoja aikeita, voivat yllyttää muita väkivaltaisuuksiin mielenosoituksessa.
Väkivaltaisiin mielenosoituksiin osallistuneilla on joitakin yhteisiä persoonallisuuden piirteitä. Tutkimus on osoittanut esimerkiksi sen, että väkivaltaan valmiit mielenosoittajat ovat taipuvaisempia halveksimaan vastustamiaan ihmisiä.
Halveksuntaa osoittaa usein ilme, jossa kasvot kurtistuvat toiselta puolelta ja toinen suupieli kohoaa.
Halveksunta on niin sanottu sosiaalinen tunne eli se pohjautuu toisten toimintaan ja käyttäytymiseen ja aiheuttaa aivojen tunteita säätelevillä alueilla eli mantelitumakkeissa vielä voimakkaamman reaktion kuin esimerkiksi inho.
Epäoikeudenmukaisuuden tunne on silkkaa myrkkyä
Väkivaltaiset mielenosoitukset eivät synny tyhjästä vaan tausta-asetelmasta.
Laukaiseva tapahtuma, esimerkiksi poliisimurha, pakkolunastus, korruptio tai koronarajoitukset, johtaa mielenosoituksiin, jotka kärjistyvät väkivaltaan.
Tutkimukset osoittavat, että mielenosoittajat turvautuvat väkivaltaan, jos he eivät tunne itseään kuulluksi järjestelmässä, joka heidän silmissään vaikuttaa epäoikeudenmukaiselta ja syrjivältä.
Poliisin läsnäololla on myös tärkeä merkitys mielenosoitusten kärjistymisessä. Tutkimukset ovat osoittaneet, että kovakouraiseksi koettu kohtelu poliisin taholta oikeuttaa mielenosoittajien mielissä väkivallan käytön protestissa.
🎬 Katso, miten mielenosoitus muuttuu väkivaltaiseksi:
Koronarajoitukset yhdistävät uusia ryhmiä
Koronapandemian aikana useat verkossa toimivat ryhmät ovat yhdistäneet voimansa yhteisen päämäärän vuoksi.
YK:n raportissa ja Eurooppa-neuvoston huomautuksessa varoitetaan, että äärioikeisto on yrittänyt pandemian aikana värvätä uusia tukijoita ja radikalisoida heitä käyttämällä hyväksi koronavirusta käsitteleviä salaliittoteorioita.
Äärioikeistolaiset ryhmittymät ovat kasvattaneet väkivaltaisten iskujen ja terrorin määrää länsimaissa 320 prosentilla viimeisten viiden vuoden aikana.
Osa Capitol-kukkulalle rynnänneistä mielenosoittajista kuului ääriryhmiin, osa oli "aivan tavallisia amerikkalaisia".
Tutkimus osoittaa, että verkkokeskustelu epäoikeudenmukaisuuksista synnyttää tunteen yhteisestä vastustajasta, joka pystytään kukistamaan yhteistyöllä.
Keskustelut saavat myös tavallista useammat oikeasti nousemaan barrikadeille.
Tutkijat: Väkivalta vesittää tavoitteen
Standordin yliopiston kyselytutkimuksessa, joka perustui keksittyihin kertomuksiin rasisista ja antirasistisista mielenosoittajista, selvisi, että väkivallan käyttö saa monet vastustamaan ajettua asiaa, vaikka sillä olisi aiemmin ollut laaja kannatus.
Väkivaltaiset mielenosoittajat ajavatkin itse asiassa vastustajiensa asiaa.