Ihminen nauraa muille ihmisille
Ihmisiä naurattaa moni asia. Mitä kaikkea ihminen viestittää naurullaan?
Nauraminen on ennen kaikkea sosiaalista toimintaa. Vaikka ihminen voi hyvin hihittää ja hohottaa myös yksinään, tavallisesti nauraja haluaa ääntelyllään kertoa omista tunteistaan, mielialoistaan tai asenteistaan muille. Tutkimusten mukaan ihmistä naurattaa 30 kertaa todennäköisemmin muiden seurassa kuin yksin. Usein nauramalla osoitetaan luottamusta muihin läsnäoleviin tai ilmaistaan yhteenkuuluvuutta heidän kanssaan.
Toisin kuin muut kädelliset, jotka nauravat vain ilosta, ihminen voi samalla ääntelyllä viestittää muun muassa helpotusta, pilkkaa, halveksuntaa ja ymmärtäväisyyttä. Nauraminen voi olla myös tapa osoittaa myötätuntoa tai surua.
Naurun syntyyn osallistuu useita aivojen alueita. Brittiläisessä tutkimuksessa seurattiin vuonna 2001, miten vitsien kuuleminen näkyi aivoissa.
Ilmeni, että vitsin ytimen tulkitsemiseen osallistui alueita otsalohkon vasemmassa ja oikeassa puoliskossa. Tosin kaikki vitsit eivät aktivoineet aivan samoja alueita. Kun vitsin ydin oli selvillä, aktivoitui otsalohkon etuosassa oleva alue, joka arvioi, onko juttu hauska. Sitten heräsi alue, joka laukaisi naurun. Sen löysi 1998 joukko yhdysvaltalaistutkijoita, jotka huomasivat, että ärsyttämällä aluetta sähköisesti koehenkilö saatiin purskahtamaan nauruun.