Kun Lähi-idän paimentolaiset 4 000 vuotta sitten viettivät vapaa-aikaa, he pelasivat lautapeliä, paljastaa Azerbaidžanissa esihistoriallisesta taiteestaan tunnetulla seudulla tehty kalliokaiverruslöytö.
Arkeologi Walter Cristin mukaan pelaajat olivat karjapaimenia, jotka olivat menneet kallionkielekkeen alle sateelta ja tuulelta suojaan.
Azerbaidžanista löydetty pelilauta (ylhäältä kuvattuna) on noin 30 senttiä leveä. Se kaiverrettiin kiveen 4 000 vuotta sitten.
Jonkin verran backgammonia muistuttava lautapeli kulkee nimellä 58 reikää, ja se tunnetaan myös farao Amenemhet IV:n 3 800 vuotta vanhasta haudasta. Pelin toinen nimi, Koirat ja sakaalit, perustuu egyptiläisversion pelinappuloihin, jotka esittivät näitä kahta eläintä.
Tarkkoja pelisääntöjä ei tiedetä, mutta todennäköisesti tavoitteena oli liikkua pelilaudalla eteenpäin ja ehkä syödä matkalla vastapuolen nappuloita. Tutkijat uskovat, että pelivälineisiin kuului joko vähintään yksi noppa tai muutama kappale heitettäviä tikkuja, jotka osoittivat siirtojen määrän.
Helpompi oppia peli kuin kieli
Uusi löytö osoittaa, että 58 reikää tunnettiin useissa vanhoissa kulttuureissa ja että sitä pelasivat eri kansankerrokset.
Ilmeisesti pelaaminen oli tärkeä yhdysside erilaisten ihmisten välillä. Pelaamaanhan oppii helpommin kuin puhumaan vierasta kieltä, joten pelillä oli hyvät mahdollisuudet ylittää kansojen ja kulttuurien välisiä raja-aitoja nopeasti.
Iästään huolimatta 58 reikää ei ole vanhin tunnettu peli. Egyptiläisten tiedetään pelanneen jo 5 000 vuotta sitten muun muassa Senet-nimistä peliä.
Pelit ovat vanha viihdemuoto
Ihmiset ovat pelanneet pelejä huvin vuoksi jo vuosituhansia.
© ShutterstockŠakki
Noin 1 500 vuoden takaa. Sen edeltäjä kehitettiin Intiassa 3 000 vuotta sitten.
© ShutterstockNoppa
Arpomisväline keksittiin noin 5 000 vuotta sitten. Vanhimmat nopat on löydetty Pakistanista ja Egyptistä.
