Etelä-Ecuadorissa ja Pohjois-Perussa asuneet jivarointiaanit ottivat vihollisensa pään voitonmerkiksi ja kutistivat sen niin sanotuksi tsantsaksi. Päitä kerättiin naapurikansoja vastaan tehdyillä sotaretkillä. Uskottiin, että vihollisensa pään omistamalla sai osan tämän voimasta. Samalla sai valtaansa vihollisen kostoa janoavan sielun, joka asui päässä.
Pään kutistus aloitettiin irrottamalla iho pääkallosta. Sen jälkeen ihoa keitettiin pari tuntia, kunnes se oli kutistunut kolmasosaan. Ihon sisäpuoli kaavittiin veitsellä puhtaaksi, ja sitten alkoi viikon kestävä kuivatus. Pää täytettiin useita kertoja päivässä kuumilla kivillä ja hiekalla, jotka puhdistivat sitä sisältäpäin ja saivat sen kutistumaan edelleen. 1800-luvun lopulla intiaanit alkoivat käydä kauppaa kutistetuilla päillä saadakseen aseita ja ammuksia. Koska kysyntää riitti, tehtiin väärennöksiä muun muassa apinan ja vuohen päistä. Lisäksi intiaaneilta kutistusmenetelmän oppineet valkoihoiset varastivat päitä ruumishuoneilta ja sairaaloista.