Inuiitti syö

Miksi inuiitit välttyivät keripukilta?

Grönlannin inuiitit eivät muinoin nähneetkään tuoreita hedelmiä, mutta he imivät tärkeää C-vitamiinia peuran mahalaukusta ja riistalintujen suolista.

Grönlannin inuiitit eivät muinoin nähneetkään tuoreita hedelmiä, mutta he imivät tärkeää C-vitamiinia peuran mahalaukusta ja riistalintujen suolista.

Bryan & Cherry Alexander/ArcticPhoto

Merimiehet sairastuivat 1500–1700-luvuilla usein keripukkiin C-vitamiinin puutoksen takia. C-vitamiini muun muassa osallistuu verisuonten korjaamiseen ja toimii antioksidanttina. Sen ensisijaisia Iähteitä ovat hedelmät ja kasvikset, joita laivoilla ei ennen vanhaan ollut.

Keripukki aiheuttaa ihomuutoksia, väsymystä, mielialan laskua, laihtumista ja heikotusta. Ikenet turpoavat, tummuvat ja muuttuvat sienimäisiksi, ja hampaat löystyvät ja irtoavat. Lisäksi haavat paranevat huonosti.

Sisälmykset pelastivat inuiitit

Grönlannin inuiittien ruokavaliosta puuttuivat hedelmät ja kasvikset. Vaikka he söivät pääasiassa lihaa, keripukki ei juuri uhannut heitä.

Selitys piilee siinä, että hedelmät ja kasvikset eivät ole ainoita C-vitamiinin lähteitä. Sitä voi saada myös eläinten sisälmyksistä.

Useimmat eläimet pystyvät nimittäin – toisin kuin ihminen – tuottamaan C-vitamiinia maksassa. Siksi välttämätöntä vitamiinia esiintyy muun muassa eläinten mahalaukussa ja suolessa.

Inuiiteilla oli toisin sanoen melkein ehtymätön C-vitamiinin lähde.

Grönlannissa syötiin esimerkiksi peurojen mahoja ja riekkojen suolia.

Eläimiin kätkeytyy vitamiineja

A-vitamiini

Muun muassa silmille ja luille tärkeää vitamiinia esiintyy esimerkiksi merinisäkkäiden, kuten hylkeiden, lihassa.

C-vitamiinia

Vitamiinia on muun muassa peurojen ja riekkojen mahassa ja suolessa.

D-vitamiini

Pimeänä vuodenaikana inuiitit saivat D-vitamiinia etenkin kalasta.

Inuiitit eivät kärsineet yleensä myöskään A- ja D-vitamiinin puutoksesta, vaikka A-vitamiinin keskeisiä lähteitä ovat kasvit ja iho tuottaa D-vitamiinia auringonvalon vaikutuksesta. Pääosin napa-alueella sijaitsevassa Grönlannissa tarvitaan muitakin D-vitamiinin lähteitä.

Perinteinen ruokavalio takasi inuiiteille riittävän vitamiinien saannin, sillä siihen kuuluivat sekä kalat että merinisäkkäät.