Kaikkia ei lasketa maan poveen
Mistä lähtien kuolleet on ollut tapana haudata? Miten vainajat haudataan alueilla, joilla hautoja ei voida kaivaa esimerkiksi jään takia?
Vanhimmat haudat on löydetty Dordognesta Ranskasta ja Shanidarista Irakista. Ne ovat noin 100000 vuotta vanhoja. Niiden tekijät olivat ilmeisesti toisen älykkään ihmislajin edustajia, neandertalinihmisiä. Kaikkialla ruumiita ei vieläkään kaiveta maahan. Vainajan hautaamatta jättäminen ei tarkoita, että yhteisö on kulttuurisesti alemmalla tasolla, vaan tapa on usein ekologisesti tai uskonnollisesti perusteltu. Esimerkiksi Intiassa ruumis yleensä poltetaan. Joissakin kulttuureissa vainaja jätetään petojen tai säiden armoille. Esimerkiksi Iranin ja Intian parsilaisten perinne nostaa ruumis torniin tai telineelle petolintujen ja ilmaston hävitettäväksi perustuu vanhaan filosofiseen ajatukseen maan pyhyydestä ja saastuttamattomuudesta. Jäätikköseuduilla ja ikiroudan alueella hautojen kaivaminen on vaikeaa etenkin kylmimpään vuodenaikaan. Siksi monilla pohjoisilla kansoilla on ollut tapana peittää ruumiit joko osittain tai kokonaan. Peittämiseen on käytetty kiviä, veneitä, asumusten rakenteita ja eläimennahkoja. Esimerkiksi Grönlannissa on yhä tavallista, että arkku jätetään maanpinnalle ja peitetään kivillä.