Kesällä pohjoisella pallonpuoliskolla useissa maissa on tehty paikallisia lämpöennätyksiä.
Äskettäin maapallolla koettiin kaikkien aikojen kuumin päivä ja mittaushistorian lämpimin kesäkuu.
Eteläisellä pallonpuoliskolla Antarktiksella on tällä hetkellä talvi, mutta se tarkoita sitä, että maapallon kylmin paikka olisi suojassa lämmöltä.
Ilmaston kehitys Antarktiksella on yleensä ollut suhteellisen vakaata, mutta uusi raportti paljastaa huolestuttavan suuntauksen.
Antarktista ympäröivä meri jäätyy talvisin. Normaalisti merijää laajenee nopeasti, mutta viime viikolla Yhdysvaltojen sää- ja valtamerentutkimusorganisaatio (NOAA) ilmoitti, että Antarktiksen ympärillä oleva merijää on kutistunut ennätyksellisen pieneksi sen jälkeen, kun mittaukset aloitettiin vuonna 1979.
Merijää on nyt 17 prosenttia pienempi kuin tähän vuodenaikaan keskimäärin. Kyseessä on varsin äkillinen muutos, sillä Antarktiksen jääpeite kasvoi aina vuoteen 2015 asti.
Ilmiötä ei osata selittää
Koska Antarktiksen merijään kehityksessä tapahtunut muutos on suhteellisen uusi, tilanne herättää edelleen enemmän kysymyksiä kuin mihin tutkijat pystyvät vastaamaan, kertoo Kalifornian yliopiston maantieteen professori Marilyn Raphael Tieteen Kuvalehdelle.
”Siellä ei pitäisi olla näin lämmintä. Nykyinen talvikausi poikkeaa selvästi 45 viime vuoden aikana satelliiteilla tehdyistä mittaustuloksista”, toteaa Raphael, joka tutkii muun muassa Antarktiksen ympärillä olevaa merijäätä.
Raportin julkistamisen yhteydessä tutkijat korostivat, että heillä ei ole selitystä asiaan.
”Tiede ei ole vielä valmis vastaamaan kysymykseen, mikä osa kehityksestä johtuu ilmastonmuutoksesta, toteaa tutkimusryhmän jäsen Will Hobbs ja Australian Antarctic Programme Partnership -merijäähankkeen johtaja.
Antarktiksen tilanne on vuosien ajan ollut erilainen kuin kehitys muualla maailmassa.
Pingviineillä on Antarktiksella nyt lähes 1,2 miljoonaa neliökilometriä vähemmän merijäätä kuin viime vuonna samaan aikaan. Merijää ei koskaan aiemmin ole ollut näin pieni.
Antarktiksen merijää esimerkiksi kasvoi 1979–2014, vaikka maapallolla mantereiden ja merten keskilämpötilat nousivat muuten kaikkialla.
Uhkana on vakava dominoilmiö
Merijään kutistumisen seuraukset ovat huolestuttavia.
Suuret jäälautat ovat vaarassa irrota Antarkiksen edustan merijäästä, ja pahimmassa tapauksessa kehitys voi johtaa siihen, että valtavat jääalueet romahtavat ja katoavat.
Seurauksena olisi meriveden lämpötilan nousu, sillä vesi imee lämpöä enemmän kuin jää. Samalla Antarktiksen jäätiköt ja mannerjää menettävät merijään tarjoaman suojan lämpöä vastaan.
Yhdistelmä voi olla katastrofaalinen.
Jos mannerjää alkaa sulaa, maailman valtamerten pinta nousee merkittävästi ja vapauttaa ilmakehään yhä enemmän lämpöä.
Antarktiksella on myös suuri vaikutus ravinteita kuljettaviin merivirtoihin, jotka vaikuttavat kalakantaan, pilvien muodostukseen, lämpötilaan ja mantereiden sademäärään.
Tällä hetkellä ei vielä tiedetä, millaisia seurauksia Antarktiksen tapahtumilla on näihin ilmiöihin.