YK:n hallitustenvälinen ilmastopaneeli IPCC on laatinut laajimman ja ajantasaisimman koosteeen ilmastonmuutosta koskevasta tutkimuksesta.
Paneelin kuudennen raportin ensimmäinen osa julkistettiin 9. elokuuta. Siinä annettiin hälyttävä kuva tilanteesta, josta ilmastoaktivistit ja -tutkijat ovat jo vuosia varoittaneet. Lämpötilan nousu johtuu ihmisen toiminnasta, ja sillä on suuret vaikutukset maapallon ilmastolle.
Yli 700 tutkijaa eri puolilta maailmaa on ollut laatimassa tuoretta raporttia. Tavoitteena on, että valtiot käyttävät sitä ilmastopäätöstensä perusteena.
Tulevaisuus lämpenee
Raportissa korostetaan ennen kaikkea sitä, että ihmisen aiheuttamat kasvihuonekaasupäästöt ovat "yksiselitteisesti" vaikuttaneet maailmanlaajuiseen lämpötilan nousuun ja aiheuttaneet "laajoja ja nopeita muutoksia ilmakehässä, merissä, jääpeitteessä ja eläimistössä".
Maapalllon keskilämpötila on noussut 1,09 astetta vuodesta 1850. Raportin mukaan kasvihuonekaasut, kuten CO2 ja metaani, ovat aiheuttaneet noususta 1,07 astetta.
Ennen vuotta 2100 keskilämpötila nousee entisestään, ja todennäköisesti kriittinen 2 asteen raja ylitetään, jos maailman maat eivät rajoita hiilidioksidipäästöjään rajusti. Lämpötilan nousu aiheuttaa pahempia ilmastomuutoksia kuin ne, jotka jo nyt ovat näkyvissä.
Tutkijat varoittavat myös äärimmäisistä sääilmiöistä, tukahduttavista helleaalloista, kuivuudesta, tulvista ja metsäpaloista. Nämä kaikki ovat tuttuja jo kesän 2021 uutisista, ja ne ennakoivat tulevaisuuden karua ilmastotodellisuutta.
Vaikka maapallon keskilämpötila nousisi vain 1,5 astetta, tutkijoiden mukaan nykyiseen verrattuna miljardi ihmistä enemmän joutuu kärsimään tukahduttavista helleaalloista.
Noidankehä nostaa lämpötilaa
Jos maailman maat eivät tee uusia pitäviä ilmastopäätöksiä, lämpötilan nousu vain kiihtyy entisestään.
Vuoden 2015 kova kuivuus maksoi Etelä-Afrikalle miljoonia satoja.
Merten ja mantereiden luonnolliset hiilinielut eivät jatkossa enää kykene neutralisoimaan hiilidioksidin vaikutusta, jos CO2-päästöjen määrä kasvaa nykyistä vauhtia.
Siksi hiilidioksidia päätyy entistä enmmän ilmakehään, missä se kiihdyttää maapallon lämpötilan nousua edelleen.
Vuonna 2015 solmitussa YK:n Pariisin ilmastosopimuksessa valtiot sitoutuivat pitämään globaalin lämpötilan nousun enintään kahdessa asteessa 1900-luvun alun tasoon verrattuna. Ihannetapauksessa nousu saisi olla korkeintaan 1,5 astetta.
Uusi raportti kuitenkin romuttaa tämän toiveen.
Jo vuonna 2030 – eli kymmenen vuotta oletettua aiemmin – lämpötilan odotetaan nyt nousevan enemmän kuin aiemmin tavoiteltu 1,5 astetta.
Äärimmäisiä sääilmiöitä ja runsaita sateita
Yleisesti ottaen lämpötilan nousu tarkoittaa ilmaston kannalta kahta asiaa: äärimmäiset sääilmiöt voimistuvat entisestään, ja sateet lisääntyvät.
Ahrjoki nousi 15. heinäkuuta Rheinland-Pfalzin osavaltiossa sijaitsevan Insulin kaduille.
Korkeassa lämpötilassa ilman kosteusprosentti nousee, mistä seuraa rajuja ja runsassateisia ukkoskuuroja. Ne puolestaan aiheuttavat tulvia.
Tällainen sääilmiö koettiin Saksassa ja muualla Keski-Euroopassa heinäkuussa 2021, ja sen seuraukset olivat katastrofaaliset.
Muualla maailmassa saadaan jatkossa entistä vähemmän sateita, jolloin seurauksena ovat pitkät kuivuusjaksot. Muun muassa Iranissa on kesällä 2021 kärsitty äärimmäisestä kuivuudesta.
Kuivuus aiheuttaa myös helposti metsäpaloja, joista on viime aikoina kärsitty muun muassa Kaliforniassa Yhdysvalloissa ja Turkissa.
Jo nyt lämpötilan nousu on johtanut vakaviin ja mahdollisesti korjaamattomiin seurauksiin meriveden lämpötilassa ja napajään määrässä, tutkijat toteavat.
Asiantuntijat vaativat toimia
Raportin laatineet tutkijat korostavat toistuvasti, että maailman maiden pitää toimia nopeasti ja kunnianhimoisesti ja rajoittaa kasvihuonekaasupäästöjä voimakkaasti ja pysyvästi. Muuten käynnissä olevaa ilmastonmuutosta ei enää voida hidastaa.
Jos maailman valtiot yhdessä rajoittavat rajusti CO2-päästöjä, kuten esimerkiksi Yhydsvallat ja Kiina ovat jo ilmoittaneet tekevänsä vuoteen 2050 ja 2060 mennessä, lämpötilan nousu voitaneen vielä pysäyttää 1,5–2 asteeseen, arvioivat tutkijat.
Siten olisi vielä mahdollista hidastaa jo käynnistyneitä prosesseja.