Vuosi 2020 oli koronan vuosi. Siitä ei ole paljon hyvää sanottavaa, mutta pandemialla oli ainakin yksi positiivinen sivuvaikutus: hiilidioksidipäästöjen kasvu taittui.
Laskelmien mukaan koronasta johtuvat rajoitustoimet vähensivät kasvihuonekaasupäästöjä jopa 7 prosenttia.
Se on hyvä uutinen – mutta ei tarpeeksi hyvä.
Nykytahdilla olemme edelleen matkalla kohti tilannetta, jossa ilmasto lämpenenee 3,2 asteella tämän vuosisadan aikana. Näin todetaan YK:n ympäristöohjelman UNEPin vuotuisessa ilmastoraportissa.
Vuonna 2015 solmitun Pariisin ilmastosopimuksen on allekirjoittanut 196 maata. Ne ovat sitoutuneet toimimaan sen eteen, että maapallon lämpeneminen pysyy alle 2 asteessa ja mieluiten korkeintaan 1,5 asteessa. Silloin ilmastokatastrofi voidaan vielä välttää.
Jotta Pariisin ilmastosopimuksen tavoite saavutettaisiin, ihmiskunnan on YK:n laskelmien mukaan vähennettävä hiilidioksidipäästöjään 7,6 prosenttia vuodessa. Edes koronan aiheuttama vähennys ei siis riitä.
Nykyisellään ihmiskunta tuottaa ilmakehään 59 gigatonnia kasvihuonekaasuja vuodessa. Määrä on tarkoitus kutistaa 25 gigatonniin vuoteen 2030 mennessä.
Pahin mahdollinen tilanne ehkä edessä
Vuosi 2020 oli toiseksi kuumin vuosi koko sinä aikana, jona mittauksia on tehty. Se ilmeni muun muassa äärimmäisten sääilmiöiden määrän kasvuna.
Samalla monet tutkijat varoittavat, että olemme lähestymässä käännekohtia. Näiden kriittisten pisteiden saavuttamisen jälkeen lämpötilan nousu käynnistää ketjureaktioita, joiden jarruttaminen on vaikeaa.
Lämpötilan nousu johtaa muun muassa siihen, että maaperän orgaanisesta aineesta vapautuu yhä enemmän hiilidioksidia ilmakehään. Toinen uhkaava ketjureaktio on jäätiköiden sulaminen. Kun jäiden sulaminen paljastaa tummaa maata ja merenpintaa, maa ja meri sitovat aiempaa enemmän auringonsäteilyä ja jäiden sulaminen kiihtyy entisestään.
Osa tutkijoista on sitä mieltä, että nykyinen kehitys vastaa sitä skenaariota, josta YK:n ilmastopaneelissa käytetään koodia RCP8.5. Se on pahin mahdollinen kehityskulku ja voisi johtaa jopa 5 asteen lämpötilan nousuun.
Viiden asteen lämpeneminen tarkoittaisi trooppisten hirmumyrskyjen ja tuhoisien rankkasateiden yleistymistä. Se tietäisi monin paikoin rannikkoseuduille tulvia ja sisämaahan niin pahaa kuivuutta, että maanviljely olisi mahdotonta. Noin 200 miljoonaa ihmistä olisi pakotettu muuttamaan uusille asuinaluille vuoteen 2050 mennessä.
Kaiken kaikkiaan tilanne on vakava. Vuoden varrelle mahtui kuitenkin myös valon pilkahduksia. Tässä niistä kolme merkittävintä:
Valonpilkahdus 1
Yhä useampi poliitikko uskoo tutkijoita
Ilmastonmuutoksen torjumiseksi tarvitaan teknisiä ratkaisuja ja muutoksia ihmisten kulutustottumuksissa, mutta ilman poliittisia päätöksiä ja maailmanlaajuista yhteistyötä ne eivät riitä.
Siksi oli iloinen yllätys, kun Kiinan presidentti Xi Jinping ilmoitti tänä syksynä, että maa aikoo olla hiilineutraali ennen vuotta 2060. Kiina on maailman suurin kasvihuonepäästöjen tuottaja. Pian myös Japani ja Etelä-Korea antoivat samanlaisen lupauksen.
Myös EU nosti ilmastotavoitteitaan marraskuussa, kun se julkisti suunnitelman tuulivoiman rakentamisesta 300 milljoonalle eurooppalaiselle. Joulukuussa Brysselissä julkistettiin EU:n uusi tavoite vähentää EU-maiden kasvihuonekaasupäästöjä 55 prosentilla vuoteen 2030 mennessä. Päämääränä on EU:n saaminen hiilineutraaliksi viimeistään vuonna 2050.
Myös Yhdysvalloista odotetaan hyviä uutisia. Virkaan astuva uusi presidentti Joe Biden on ilmoittanut, että Yhdysvallat liittyy takaisin Pariisin ilmastosopimukseen, josta maa Donald Trumpin johdolla erosi. Pariiisin ilmastosopimusta pidetään tieteellisesti hyvin perusteltuna.
Poliittiset julistukset eivät aina tarkoita, että asiat todellisuudessa muuttuisivat. Esimerkiksi Kiinan talous on nykyisellään hyvin riippuvaista hiilivoimasta. Siirtyminen uusiutuviin energianlähteisiin on paljon helpommin sanottu kuin tehty.
Mutta on tietysti hyvä uutinen, että maa aikoo yrittää.
Valonpilkahdus 2
Uusiutuva energia etenee
Uusiutuvien energiamuotojen kehittämisen kannalta 2020 on ollut erittäin hyvä vuosi. Tuulivoiman ja aurinkoenergian käyttö on lisääntynyt huimasti samalla, kun fossiilisten polttoaineiden osuus on laskenut. Vuonna 2020 maailman energiankulutus laski 5 prosenttia ja uusiutuvien energiamuotojen käyttö kasvoi 7 prosenttia.
Tällä hetkellä aurinkovoima on edullisin tapa tuottaa sähköä, kertoo Kansainvälisen energiajärjestön IEA:n raportti. Uusien aurinkovoimaloiden tuottama sähkö on historiallisen halpaa. Ympäristöystävällisestä energiasta on tullut tuottavaa liiketoimintaa.
Kansainvälinen energiajärjestö IEA arvioi, että aurinkoenergian osuus uusiutuvien energiamuotojen kasvusta seuraavien 20 vuoden aikana on 80 prosenttia. Laskelmien mukaan uusiutuvat energiamuodot ohittavat hiilen maailman tärkeimpänä energianlähteenä jo vuonna 2025.
Valonpilkahdus 3
Koronan vaikutus osoitti, että muutos on mahdollinen
Kun koronan aiheuttamat rajoitukset sulkivat maailman keväällä 2020, ihmiskunnan hiilidioksidipäästöt vähenivät enimmillään jopa 17 prosenttia. Se on suurin päästövähennys koko toisen maailmansodan jälkeisenä aikana. Koko vuoden osalta pudotus ei ole yhtä suuri, mutta vähennys on silti merkittävä.
Koronan aiheuttamat päästövähennykset näkyvät myös ilmakehän hiilidioksidipitoisuudessa. Pitoisuus mitataan miljoonasosina ilmakehän hiukkasista (ppm). Meteorologisen maailmanjärjestön MWO:n arvion mukaan pandemian hidastaa hiilidioksidipitoisuuden kasvua vuoden 2020 aikana 0,08-0,23 miljoonasosalla.
Ilmastonmuutoksen kokonaiskuvassa muutos on vähäinen, mutta toiveikkaimmat ovat nähneet koronakriisin seurauksissa merkkejä muutoksesta ihmisten toiminnassa ja valtioiden ilmastobudjeteissa.
YK:n ympäristöohjelman UNEPin mukaan koronakriisi on myös mahdollisuus. Jos valtiot sijoittavat elvytysmiljardinsa oikein – eli ilmastoystävälliseen energiaan fossiilisia polttoaineita käyttävän sijaan – kasvihuonekaasupäästöjen määrä voi laskea jopa 25 prosenttia vuoteen 2030 mennessä.
Vieläkö tuhon voi estää?
Vuonna 2018 yhdysvaltalainen ilmastotutkija Kate Marvel kirjoitti, että ilmastokriisi ei ole pudotus jyrkänteen reunalta vaan pikemminkin liukumäki.
Vuosi 2020 on osoittanut, että olemme edelleen matkalla liukumäkeä alas. Hiilidioksidin määrä ilmakehässä kasvaa, päästöjen väheneminen on liian hidasta ja ilmastonmuutos on jo käynnistänyt huolestuttavia ketjureaktioita.
Samalla kuitenkin poliitikot ovat alkaneet ottaa tutkijoiden viestit vakavasti. Toivottavasti se myös johtaa käytännön toimenpiteisiin. Taloudellisetkin tekijät ovat ilmastonmuutoksen torjumisen puolella: saastuttavan energiantuotanton ja käyttö on yhä huonompaa bisnestä verrattuna ilmastoystävällisiin vaihtoehtoihin.
Ja kuten on nähty, muutos on mahdollinen.