Antarktiksen merijää uhkaa hajota, ja sen hajoamisella olisi maailmanlaajuisia vaikutuksia. Merijää nimittäin hillitsee valtavien jäätiköiden virtaamista mereen. Jos liike nopeutuu, sulaminenkin kiihtyy, ja tämä taas nostaa merenpintaa.
Viime aikoina on etsitty keinoja vakauttaa merijäätä, ja tutkijat ovat jo tehneet rohkeita ehdotuksia. Ongelman ratkaisuksi on esitetty muun muassa tekosaaria ja vedenalaisia valleja, jotka pitävät meren jäätä sulattavat virtaukset loitolla.
Saksalaisen Potsdamin ilmastontutkimuslaitoksen tuore pelastussuunnitelma perustuu riskialueiden lumetukseen
Tykeillä tuotetaan kahdeksan biljoonaa tonnia lunta
Tietokonemallien mukaan tekolumella on mahdollista vahvistaa ja vakauttaa jäätä siellä, missä jäätikkö valuu mereen. Toivottuun lopputulokseen päästään kymmenen vuoden lumetuksella, jossa tuotetaan vähintään kahdeksan biljoonaa tonnia lunta 52 000 neliökilometrin alalle.
Vertailun vuoksi mainittakoon, että Lapin maakunta on suunnilleen kaksi kertaa niin suuri.
8 biljoonaa tonnia tekolunta tarvitaan saksalaistutkijoiden mukaan Antarktiksen merijään vahvistamiseksi ja vakauttamiseksi.
12 000 suurta tuulivoimalaa tuottaa sähköä pumpuille
Ideaa on vaikea toteuttaa käytännössä. Ensinnäkin lumitykkien tarvitsema vesi pitää pumpata keskimäärin 640 metrin päästä merestä.
Toiseksi vedestä pitää poistaa suola, ennen kuin sitä voidaan käyttää. Laskelmien mukaan pelkästään pumppauksessa kuluvan sähkömäärän tuottaminen vaatii 12 000 suurta tuulivoimalaa.
Vaikka ratkaisu ei ole tutkijoiden mukaan helppo siitäkään syystä, että toimintaympäristö on maapallon vaativimpia, he pitävät sitä toimivana ja kaiken vaivan arvoisena.
Jäämassojen hupenemisen seuraukset ovat niin vakavia, että sitä pitää torjua hinnalla millä hyvänsä. Jos merijää häviää, merenpinta nousee kolme metriä ja tulvat yleistyvät.