Pohjois-Euroopassa monien satamien pitäisi olla jäässä talvisin. Myöskään monien viljelykasvien ei oikeastaan pitäisi kasvaa meidän leveysasteillamme.
Golfvirran ansiosta Pohjois-Atlantin alueella vallitsee kuitenkin suhteellisen leuto ilmasto, sillä virta kuljettaa lämmintä vettä Meksikonlahdelta pohjoiseen.
Nyt tämä lämpökierto on kuitenkin romahduksen partaalla.
Pohjois-Euroopan lämpötilojen odotetaan tuoreen tutkimuksen mukaan laskevan tulevaisuudessa jopa kymmenellä asteella sekä kesällä että talvella. Tutkimuksen tekivät saksalaisen Potsdamin yliopiston ilmastotutkijat, ja se julkaistiin Nature Climate Change -julkaisussa.
Uhka on suurin Pohjois-Euroopalle, mutta Golfvirran romahtamisesta on maailmanlaajuisia seurauksia, jos raportin tiedot pitävät paikkansa.
Synkistä näkymistä huolimatta elintärkeän järjestelmän pelastamiseen on ilmeisesti kuitenkin aikaa.
150 vuoden suolavesidata aiheutti Golfvirran sairausloman
Kaikkialla maailman merissä merivirrat tasaavat lämpöä ja meriveden suolapitoisuutta.
Lämpöeroista ja suolapitoisuudesta syntyy veteen kerroksia, joissa meriveden tilavuus vaihtelee, ja siksi valtavat vesimassat liikkuvat.
Golfvirta pitää Pohjolan lauhana
Lämmin pintamerivirta kulkee Meksikonlahdelta Atlantin yli kohti Pohjois-Eurooppaa. Matkalla lämmin vesi jäähtyy, kun se luovuttaa lämpöä ilmakehään, ja tuulet kuljettavat lämmön Pohjois-Eurooppaan.
Haihtuminen lisää veden suolapitoisuutta ja vedestä tulee niin raskasta, että Grönlannin eteläkärjen tienoilla se vajoaa, muuttuu kylmäksi pohjavirraksi ja alkaa virrata etelään kohti Antarktista. Siihen sekoittuu muita virtoja, ja lopulta se kohoaa taas pinnalle ja lämpenee.
1) Meksikonlahdelta lähtevä lämmin merivirta kiertää Floridan ja suuntaa itään.
2) Golfvirran pohjoinen haara kääntyy kohti Norjaa. Matkalla iso osa lämpimästä vedestä haihtuu, mikä tuottaa Pohjois-Eurooppaan lämpimiä tuulia. Virran vesi muuttuu haihtumisen myötä koko ajan suolapitoisemmaksi.
3) Pohjoisella jäämerellä virtaus kääntyy etelään. Grönlannin eteläkärjen kohdalla vesi on jo niin suolaista ja raskasta, että se vajoaa ja muuttuu kylmäksi pohjavirraksi.
4) Pohjavirta kulkee etelään aina Antarktikseen asti.
5) Etelässä kierrettyään virta nousee pintaan ja kääntyy kohti pohjoista. Päiväntasaajan tienoilla veteen varastoituu lämpöä.
6) Suolaisen veden vajoaminen toimii kuin pumppu, joka pitää Golfvirran ja sen pohjoisen haaran, Pohjois-Atlantin virran, käynnissä. Grönlannin mannerjäätikön sulaessa mereen valuu valtava määrä kylmää makeaa vettä.
Kun kevyt makea vesi sekoittuu raskaaseen suolaiseen veteen, suolavesi kevenee eikä se vajoakaan. Ilmiö saattaa heikentää Pohjois-Atlantin merivirtaa.
7) OSNAP-verkosto: Uusi poijuverkosto mittaa virtauksen voimakkuutta suurin piirtein tällä alueella. Monet mittaustulokset viittaavat Golfvirran heikkenemiseen.
Niin kauan kuin vesi on oikean lämpöistä ja suolapitoisuus oikea, lämpöpumppu jatkaa toimintaansa.
Ilman tätä tasapainoa Golfvirta romahtaa ja viilentää pohjoisen pallonpuoliskon ilmastoa.
Helmikuussa 2021 julkaistussa tutkimuksessa todettiin, että Golfvirran virtaus on heikoimmillaan 1 600 vuoteen.
Nyt tutkimuksessa tarkasteltiin viimeksi kulunutta vuosisataa ja varoitettiin, että virtaus on ollut epävakaa, mikä viittaa romahdukseen.
Tutkimuksessa perehdyttiin Atlantilta 150 vuoden ajalta otettuihin näytteisiin. Näytteiden joukossa oli maanäytteitä, jääkairauksia sekä tietoja merenpinnan tasosta ja meriveden lämpötilasta.
Tarkastelussa selvisi, että luonnollinen pumppujärjestelmä on varsinkin 20 viime vuoden aikana ollut epätasapainossa. Sitä ennen koettiin noin sata vuotta kestänyt vakaa jakso.
Tutkijoiden mukaan epävakaus viittaa siihen, että Golfvirta on siirtymässä voimakkaasta vaiheesta heikkoon vaiheeseen, mikä pysäyttää lämpimän veden virtauksen Pohjois-Eurooppaan.
Heikentynyt virtaus johtuu tutkijoiden mukaan pääasiassa siitä, että suuret määrät makeita sulamisvesiä pienentävät meriveden suolapitoisuutta ja luovat epätasapainoa.
Jäätiköiden sulamisen uskotaan heikentävän Grönlannin pumppua. Se yleensä pitää Golfvirran käynnissä toimimalla moottorina, joka Grönlannin eteläkärjessä vetää jatkuvasti uutta vettä vajonneen veden tilalle.
Kun veteen sekoittuu jäätiköiden sulamisvesiä, veden suolapitoisuus pienenee ja vesi ei painu riittävän syvälle.
Tutkimus nosti Golfvirran niiden ilmastojärjestelmien joukkoon, jotka mahdollisesti ovat peruuttamattomien muutosten edessä.
Pohjola, Britannia ja Pohjois-Amerikka voivat kokea tulevaisuudessa entistä enemmän myrskyjä. Myös merenpinnan taso nousee, satamat jäätyvät ja kylmyyden aiheuttamat satovauriot lisääntyvät.
Golfvirran heikkeneminen voi myös vähentää miljardien ihmisten ravinnontuotannolle tärkeitä monsuunisateita. Niin ikään Amazonin sademetsä ja Antarktiksen jääpeite kokisivat suuria mullistuksia.
Kaikki seuraukset eivät ilmene heti vaan asteittain vuosikymmenten kuluessa.
Grönlannin pumppu voidaan vielä pelastaa
Golfvirran pumpun hälyttävä tila on ollut viime vuosina otsikoissa useaan otteeseen aiemminkin. Tutkijat eivät kuitenkaan voi sanoa tarkkaan, milloin Golfvirta romahtaa.
YK:n ilmastopaneelin mukaan juuri nyt on todennäköistä, että katastrofi tapahtuu vielä tällä vuosisadalla.
Yhden tutkimuksen mukaan Golfvirta voi jatkaa toimintaansa vielä kolmesataa vuotta, mutta Grönlannin mannerjään sulaminen aiheuttaa suuren epävarmuustekijän.
Parhaimmassa tapauksessa Golfvirta voidaan vielä pelastaa, jos massiivisilla ja maailmanlaajuisilla toimilla saadaan rajoitettua ilmaston lämpenemistä aiheuttavia kasvihuonekaasupäästöjä (pääasiassa hiilidioksidi-, metaani- ja ilokaasupäästöjä).
Alkupäässään Golfvirta on niin voimakas, että se erottuu selvästi satelliittikuvissa.
Golfvirta on hyytynyt ennenkin
Tutkijat ovat kiistelleet Golfvirran muutoksista vuosituhannen vaihteesta alkaen. Ovatko ne ihmisen aiheuttamia, vai mahtuvatko ne luonnolliseen vaihteluväliin?
Jos heikentyminen on luonnollista, virtaus palaa ennalleen muutaman vuosikymmenen kuluttua. Mutta jos heikentyminen johtuu maapallon lämpenemisestä ja sulavesistä, saattaa lämpimän merivirran heikentyminen vain yltyä sitä mukaa kuin Grönlannin mannerjäätikkö sulaa.
Atlantin merivirrat ovat yleisesti ottaen toimineet vakaasti kuin hyvin öljytty kone siitä asti, kun viime jääkausi päättyi 11 700 vuotta sitten. Yhtä poikkeusta lukuun ottamatta, sillä makea vesi on pannut pumpun yskimään ennenkin.
Jääkauden päättyessä sulamisvesiä oli kerääntynyt kahdeksi jättikokoiseksi järveksi Pohjois-Amerikan mantereelle. 8 200 vuotta sitten nuo järvet tulvivat yli äyräittensä ja niiden vedet virtasivat Pohjois-Atlanttiin.
Äkillinen makean veden piikki sammutti Grönlannin pumpun ja pudotti lämpötilaa 1–5 astetta. Kahdessa vuosikymmenessä Grönlanti kylmeni 3,3 astetta, ja kylmää kautta kesti 150 vuotta. Sitten merivirtojen kierto palasi ennalleen ja ilmasto lämpeni.
Virtauskiertoon alettiin kiinnittää huomiota vuosituhannen vaihteessa, kun Grönlannin mannerjäätikön massa alkoi pienentyä: jäätä suli nopeammin kuin uutta muodostui.
Sen jälkeen jääpeitteestä on virrannut mereen keskimäärin 238 miljardia tonnia makeaa vettä vuodessa. Viimeisin huomattava hidastuminen Golfvirran nopeudessa tapahtui 2009, jolloin merenpinta kohosi Yhdysvaltojen itärannikolla ja aiheutti tulvia.