Paju pellonpientareella. Yksinäinen tammi niityllä. Ja koivu kotipihassa.
Metsitystä on jo pitkään pidetty tärkeänä aseena ilmakehän hiilidioksidipitoisuuden ja siten myös ilmaston lämpenemisen suitsimisessa.
"Minne puita sitten pitää istuttaa?" Kysymykseen on etsitty vastausta, mutta vasta nyt sveitsiläisen ETH Zürich -yliopiston tutkijaryhmä on antanut kattavan vastauksen tuoreessa Science-lehdessä julkaistussa tutkimuksessaan.
Venezuelan laajuinen metsä
Sveitsiläistutkimus perustuu 80 000 Google Earth -satelliittikuvaan, jotka tekoäly yhdisti maaperää ja ilmastoa kuvaaviin muuttujiin. Näin tutkijat saivat kartoitettua maapallon parhaimmat potentiaaliset metsäalat.
Kuvista tutkijat näkivät, miten puut peittivät maa-alaa. Ja samalla he saivat selville, kuinka paljon metsää voitaisiin istuttaa nykyisten metsäalueiden ulkopuolelle.
Ja tutkijoiden mukaan maailmaan mahtuu vielä kaikkiaan 900 miljoonaa hehtaaria metsää – ilman, että uusi puusto haittaisi nykyisiä metsiä, maatalousmaita tai kaupunkialueita. Toisin sanoen potentiaalinen metsitettävä alue olisi yhtä laaja kuin Venezuela.
Uusissa metsissä kasvaisi yli 500 miljardia puuta, jotka täysikasvuisina imisivät noin 200 gigatonnia hiilidioksidia ilmakehästä. Raportissa todetaan, että tällainen metsitys leikkaisi noin 25 prosenttia ilmakehän nykyisestä hiilidioksidipitoisuudesta.
Yli puolet potentiaalisesta uudesta metsäalasta sijaitsee kuuden valtion alueella: Venäjällä (151 miljoonaa hehtaaria) USA:ssa (103 miljoonaa hehtaaria), Kanadassa (78 miljoonaa hehtaaria), Australiassa (58 miljoonaa hehtaaria), Brasiliassa (50 miljoonaa hehtaaria) ja Kiinassa (40 miljoonaa hehtaaria).
Näin fotosynteesi toimii
Juuret imevät vettä.
Energiaa saadaan auringonvalosta.
Lehtivihreä eli klorofylli
Lehti imee hiilidioksidia.
Ja vapauttaa happea.
Yhteyttämisessä syntyy sokereita.
Vihreää kultaa
Tutkimuksen arvostelijoiden mielestä tulokset lupaavat liikoja.
Kriittiset arviot koskevat ennen kaikkea sitä, että kuluisi useita vuosikymmeniä ennen kuin metsät olisivat kasvaneet niin paljon, että ne sitoisivat 25 prosenttia ilmakehän hiilidioksidista. Siihen saattaisi kulua jopa sata vuotta.
Lisäksi yli puolet metsittämisprojekteista pitäisi tapahtua vain kuudessa maassa.
Raportin mukaan "metsittäminen on tällä hetkellä tehokkain tapa hillitä ilmastokriisiä". Ja puut ovat oivallisia hiilidioksidin sitojia, mutta puut eivät voi imeä muita kasvihuonekaasuja, kuten metaania, jonka myös vaikuttaa ilmaston lämpenemiseen.
Muuten kannustavan raportin laatineet tutkijat toteavat itsekin, että metsittämispotentiaali näyttää aivan toisenlaiselta, jos odotetaan vuoteen 2050 asti. Monien trooppisten puulajien kasvu nimittäin kärsii, jos lämpötila ennusteiden mukaisesti nousee 30 vuoden kuluessa 1,5 astetta.