Shutterstock
Shutter

Tutkijat pohtivat napojen pakastamista – suurella riskillä

On keksitty keino pakastaa navat, joiden jääpeite on sulamassa. Kulut jäävät suhteellisen pieniksi, mutta...

Pohjois- ja etelänapa lämpenevät kovaa vauhtia, ja jos kehitys jatkuu, seuraukset voivat olla katastrofaaliset, sillä jääpeitteen sulaminen nostaa merenpintaa. Vaikutukset ovat maailmanlaajuisia.

Tutkimusryhmä, jossa oli jäseniä muun muassa yhdysvaltalaisesta Yalen yliopistosta, on keksinyt keinon hillitä haitallista kehitystä.

Hiljattain Environmental Research Communications -lehdessä julkaistussa tutkimuksessa esitetään, kuinka navat voidaan pakastaa.

Mallia rajusta tulivuorenpurkauksesta

Käytännössä tutkijat aikovat lisätä aerosoleiksi kutsuttua sumutemaista hiukkasseosta stratosfääriin eli ilmakehän keskikerrokseen sekä pohjoisella että eteläisellä pallonpuoliskolla.

Hiukkaset lasketaan yli 13 kilometrin korkeuteen 60. leveyspiirillä. Nämä päiväntasaajan suuntaiset piirit kiertävät maapalloa Suomen etelärannikon ja Etelä-Amerikan eteläkärjen kautta.

Menetelmästä käytetään nimitystä stratosfäärin aerosoliruiskutus. Kun hiukkaset kulkeutuvat kohti napoja, ne saavat aikaan varjon, joka kylmentää napa-aluetta.

Samalla tavalla vaikuttavat rajut tulivuorenpurkaukset. Niissä syntyvillä laajoilla rikkipilvillä on ilmastoa viilentävä vaikutus.

Käytettäväksi ehdotettu aine on rikkidioksidia. Kun se reagoi veden kanssa, syntyy rikkihappoaerosolia.

Kummankin navan ympärille pitää päästää 6,7 miljardia kiloa rikkidioksidia, jotta sumua syntyy riittävästi.

Heijastamalla auringonsäteitä pienet pisarat jäähdyttävät napoja kaksi astetta, eli niiden keskilämpötila laskee kutakuinkin teollistumista edeltäneelle tasolle. Samalla koko maapallon ilmasto viilenee.

Aerosolit voivat säilyä stratosfäärissä kolmisen vuotta. Ilmavirtausten levittämät pisarat kasvavat lopulta niin suuriksi, että ne putoavat maanpinnalle. Siksi tarvitaan jatkuvasti uusia ruiskutuksia.

Lentoruiskutus säiliökoneella

Rikkidioksidin levittämiseen on tarkoitus käyttää SAIL-43K-nimisiä lentokoneita. Kaikkiaan 125 erikoisvalmisteisella säiliökoneella voidaan ruiskuttaa tehokkaasti yli 76 000 kiloa ainetta oikeaan paikkaan.

Ruiskutukset tehdään valoisana ja lämpimänä vuodenaikana eli loppukevään ja alkusyksyn välillä. Samalla kalustolla voidaan siten hoitaa kummankin pallonpuoliskon ruiskutukset vuodenajan mukaan.

Kaikki 125 konetta tekevät 1 458 lentoa päivässä neljän kuukauden pituisen ruiskutusjakson aikana.

Nousu tavoitekorkeuteen kestää vähän yli puoli tuntia. Itse ruiskutukseen kuluu aikaa vain pari minuuttia. Kun kone laskeutuu puolen tunnin kuluttua, sen säiliö täytetään heti ja se on taas – mahdollisen polttoainetankkauksen jälkeen – valmis heittämään seuraavan lastin.

Ainoastaan ensiapua

Napojen pakastaminen maksaisi noin 11 miljardia dollaria vuodessa. Muita ilmasto-ongelman ratkaisuja pidetään paljon kalliimpina.

Edullinen menetelmä on kuitenkin riskialtis, sillä rikkidioksidi ei ole harmiton aine. Se on pistävänhajuinen, ärsyttävä ja syövyttävä kaasu, joka kuuluu pahoihin ilmansaasteisiin. Se aiheuttaa suorien terveyshaittojen lisäksi välillisesti muun muassa maaperän ja vesistöjen happamoitumista.

Siksi ruiskutuspaikat sijaitsevat harvaan asutuilla alueilla. Niiden asukkaiden osuus maailman väestöstä on alle prosentti.

Napojen pakastaminen voisi myös vaikuttaa Aasian ja Afrikan sateisiin ja siten vaikeuttaa entisestään jopa kahden miljardin ihmisen elämää. Kuivuuden takia ruokaa ja vettä riittäisi entistä pienemmälle ihmismäärälle.

Eikä stratosfäärin aerosoliruiskutus ratkaise ilmasto-ongelmaa yleispätevästi. Itse tutkijoiden mukaan teho vertautuu pikemminkin kipulääkkeeseen kuin antibioottikuuriin.

Napojen pakastaminen olisi hätäkeino. Tutkijat katsovat, että ihmiskunnan on yksinkertaisesti pakko pienentää hiilidioksidipäästöjään.