Vanhoissa tippukiviluolissa on nähtävissä, mihin asti merenpinta nousee, jos ihmisen kiihdyttämä ilmastonmuutos jatkuu nykytahtia.
Yhdysvaltalainen geologiryhmä, joka on tutkinut Cuevas de Artàn luolastoa Mallorcassa, on laskenut, että merenpinta voi kohota jopa toistakymmentä metriä.
Etelä-Floridan yliopiston tutkijoiden tutkimuskohteena oleva tippukiviluolasto on yhteydessä Välimereen, ja sen seinistä on nähtävissä, millä tasolla meri oli yli kolme miljoonaa vuotta sitten.
Meriveden sisältämä kalkki jättää kalkkikiviluolan seinään jäljet vähän samaan tapaan kuin vesijohtovesi kylpyammeeseen.
Veden synnyttämät kerrostumat ovat säilyneet näihin päiviin asti, koska luolasto on suojassa tuulelta ja muilta kuluttavilta luonnonvoimilta.
Cuevas de Artàn luolastossa näkyy, missä merenpinta oli miljoonia vuosia sitten, kun oli menossa nykyisen kaltainen ilmastonmuutos.
Tippukivet kertovat merenpinnan tason vuonna 2100
Kerrostumien perusteella tutkijat tunnistivat kuusi eri merenpinnan tasoa, jotka ovat vallinneet eri aikoina 4,39–3,27 miljoonaa vuotta sitten.
Erityisesti nuorempi ajankohta kiinnostaa tutkijoita siksi, että tuolloin maapallon keskilämpötila oli 2–3 astetta korkeampi kuin silloin, kun ihmisen hiilidioksidipäästöt alkoivat lämmittää ilmastoa – ja yhtä korkea kuin vuonna 2100, jos ilmastonmuutosta ei saada jarrutettua.
3,27 miljoonaa vuotta sitten merenpinta oli 16,2 metriä korkeammalla kuin nykyään. 4,39 miljoonaa vuotta sitten ilmasto oli vielä lämpimämpi.
Silloin meri oli 23,5 metriä nykyistä korkeammalla. Se vastaa tilannetta, jossa suurin osa nykyisistä Grönlannin ja Länsi-Antarktiksen jäätiköistä on sulanut.