Shutterstock

PELKÄSTÄÄN maatalous lämmittää 1,5 astetta

Ihmiskunnan ruoantuotanto aiheuttaa niin suuret kasvihuonekaasupäästöt, että maapallon keskilämpötila voi nousta 1,5 astetta, vaikka kaikki muut hiilidioksidinlähteet häviäisivät. Tutkijat ehdottavat maatalouden mullistamista.

Vaikka kansainvälisellä yhteistyöllä saataisiin liikenteestä, energiantuotannosta ja teollisuudesta täysin ekologisesti kestävää, muutos ei riittäisi pitämään maapallon keskilämpötilan nousua alle 1,5 asteessa.

Elintarvikkeita tuottavan maatalouden kasvihuonepäästöt ovat niin suuria, että pelätty raja voi ylittyä pelkästään niiden takia. Tähän päätelmään tultiin Britanniassa maineikkaan Oxfordin yliopiston tutkimuksessa.

Naudoista, traktoreista ja hakkuista haittaa

Vuonna 2015 Pariisin ilmastosopimuksen allekirjoittaneet 196 maata sitoutuivat yhdessä pitämään maapallon keskilämpötilan nousun enintään kahdessa mutta mieluiten alle 1,5 asteessa.

Oxfordin yliopiston tutkijat päättelivät kunnianhimoisemman tavoitteen olevan epärealistinen ja arvioivat, että myös kaksi astetta voi tehdä tiukkaa siinä tapauksessa, että ruoantuotanto jatkuu nykyiseen tapaan. Raja ylittyy, vaikka kaikki muut hiilidioksidipäästöt loppuisivat heti.

Elintarvikkeiden tuotanto aiheuttaa paljon kasvihuonekaasupäästöjä kaikissa ketjun osissa. Siihen sisältyvät niin maatilojen kasvattaminen sademetsän kustannuksella, maatalouskoneiden valmistus ja käyttö, lannoitus kuin märehtijöiden, kuten nautojen ja lampaiden, metaanipäästöt.

Tulevaisuudenkuva ei ainakaan kirkasta se, että ihmiskunta kasvaa ja elintaso nousee. Suosiotaan lisäävien lihan, maitotaloustuotteiden ja kananmunien ilmastokuorma on suurempi kuin ravintokasvien, ja tutkijat näkevät kehityssuunnan ”hyvin pelottavana”.

Ongelma vaatii yhteistä ratkaisua

Toivoa ei ole kuitenkaan syytä menettää. Tutkimus toi esiin toimenpiteitä, jotka toteuttamalla ihmiskunnalla on 67-prosenttiset mahdollisuudet pitää maapallon keskilämpötilan nousu alle 1,5 asteessa.

Esimerkiksi maataloutta voidaan tehostaa investointien lisäksi tieteen keinoin. Muun muassa lannoituksessa tulisi ottaa enemmän huomioon ilmastovaikutukset. Tehokkaampi ruoantuotanto mahdollistaa viljelyalan pienentämisen luonnontilaisen ympäristön hyväksi. Puut ja muut luonnonkasvit voivat sitoa kasvaessaan enemmän hiilidioksidia kuin viljelylajikkeet.

Tehotoimiin kuuluvat myös ruokahävikin pienentäminen ja kevyen kasvispainotteisen ruokavalion suosiminen.

Tutkimus nosti esiin tarpeen toteuttaa kaikki mahdolliset toimenpiteet. Ne eivät ole siis vaihtoehtoja, joista voi valita mieleisensä, vaan kokonaisvaikutus riippuu siitä, omaksuvatko ihmiset ne yleisesti.