Rautatieyhtiöiden mainospuheet pienistä päästöistä eivät ole tuulesta temmattuja. Jos vastakkain ovat vihreällä sähköllä kulkeva juna ja bensiiniauto, juna voittaa kirkkaasti.
Yhden bensiinilitran palaminen vapauttaa nimittäin peräti 2,38 kg CO2:ta, koska jokainen bensiinin hiiliatomi sitoutuu kahteen ilmakehän happiatomiin. Siten jopa auto, joka kulkee 24 km litralla, tuottaa vähintään 3 kg CO2:ta 30 kilometrin matkalla.
Bensiini varastaa ilman hapen
1. Bensiini tiivistää hiilen
Bensiinilitra painaa noin 750 g, ja se koostuu eri hiiliyhdisteistä, esimerkiksi oktaanista, C8H18. Hiili muodostaa 87 % painosta, toisin sanoen bensiinilitrassa on 650 g hiiltä.
2. Palaminen vapauttaa energiaa
Bensiinin palaessa oktaani yhdistyy ilman happeen ja muodostaa CO2:ta ja vettä. Hiili muodostaa noin 27 % CO2-molekyylistä, sillä hiilen atomipaino on 12 ja hapen 16.
3. Happi lisää painoa pakokaasuun
Bensiinimoottorit ovat niin tehokkaita, että lähes kaikki hiili sitoutuu happeen. Bensiinilitran 650 g hiiltä imee siis
1 730 g happea ilmakehästä ja muodostaa 2,38 kg CO2:ta litraa kohti.
Dieselin päästöt ovat 2,66 kg CO2:ta litraa kohden, mutta dieselmoottorin polttoainetaloudellisuus on hieman parempi. Tämän vuoksi dieselmoottori on ilmaston kannalta hieman parempi vaihtoehto.
Juna pienentää eniten hiilidioksidipäästöjä
Vuonna 2019 brittitutkijat vertasivat erilaisten liikennemuotojen päästöjä.
Pahimpia olivat sisämaan lennot: 255 g CO2-päästöjä per henkilö per kilometri.
Bensiiniauton päästöt ovat noin 192 g ja dieselauton 171 g, mistä saadaan 5,8 kg ja 5,1 kg CO2:ta 30 kilometrin matkalla. Jos autossa on useita matkustajia, CO2-määrä henkilöä kohti vähenee kuitenkin merkittävästi.
Tutkimuksen brittiläisten sähköautojen päästöt olivat 53 g CO2:ta per kilometri. Pohjolassa luku on kuitenkin lähempänä nollaa vihreän sähkön suuren osuuden ansiosta. Esimerkiksi Norjan sähköstä tuotetaan 90 % vesivoimalla.
Ympäristöystävällisintä on kuitenkin junaliikenne. Sähköisen Eurostar-junan päästöt esimerkiksi ovat vain 6 g CO2:ta per henkilö per kilometri.
Happi häviää hitaasti
Fossiilisten polttoaineiden ilmakehän happea sitovat hiilipäästöt voidaan suoraan mitata ilmakehästä. Viimeisten 20 vuoden kuluessa on vuosittain aina miljoonaa happimolekyyliä kohden hävinnyt noin 19 molekyyliä.
Yhä pienenevä happimäärä tuskin kuitenkaan on uhka elämälle.
Pessimistisimpienkin YK:n ilmastopaneelin IPCC:n laskelmien mukaan ilmakehän happipitoisuus laskee vain nykyisestä 20,94 prosentista 20,77 prosenttiin vuoteen 2300 mennessä.