Kun ostat kookosta, kiiviä ja muita eksoottisia elintarvikkeita, tulet samalla lisänneeksi maapallon hiilidioksidipäästöjä – vielä enemmän kuin tähän asti on uskottu.
Uuden australialaistutkimuksen mukaan lähes viidesosa maailman elintarvikkeiden hiilidioksidipäästöistä on peräisin maahantuotujen elintarvikkeiden rahdista. Kaikista hiilipäästöistä ruuan osuus on 30 prosenttia.
Tämä tarkoittaa sitä, että kuusi prosenttia maailman hiilidioksidipäästöistä on peräisin elintarvikkeiden kuljetuksista, mikä on esimerkiksi yli 15 kertaa Britannian yhteenlaskettujen päästöjen koko.
Seitsemän kertaa luultua suuremmat päästöt
Sydneyn yliopiston tutkijat kirjoittavat tutkimusraportissaan, että elintarvikkeiden kuljetuksen ympäristövaikutukset ovat 7,5 kertaa niin suuria kuin aiemmissa tutkimuksissa on laskettu.
Tutkijat päätyivät elintarvikerahdin ympäristövaikutuksia koskevaan johtopäätökseen tutkimalla junalla, lentokoneella, laivalla ja autolla tapahtuvaa ruoan ja juoman kuljetusta 74 maan välillä.
Sen jälkeen he tarkastelivat lähemmin etäisyyksiä elintarvikkeiden tuottaja- ja kuluttajamaiden välillä.
Elintarvikkeiden kuljetuksesta peräisin ovat hiilidioksidipäästöt ovat vuosittain jopa kolmen gigatonnin luokkaa, josta noin puolet kertyy rekka- ja kuorma-autokuljetuksista.
Ei ole yllätys, että suurin päästölähde on elintarvikkeiden vienti rikkaisiin maihin.
Elintarvikekuljetusten päästöistä 46 prosenttia on peräisin Yhdysvalloista, Saksasta, Ranskasta ja Japanista, vaikka näissä maissa asuu yhteensä vain 12,5 prosenttia maailman väestöstä.
Paikallinen tuotanto parasta
Viime vuosina elintarvikkeiden ilmastovaikutuksissa on keskitytty kertomaan kasvisperäisen ruokavalion hyödyistä ja lihantuotannon haitoista.
Tutkimustiedon valossa tutkijat varoittavat nyt kuitenkin myös kaukaa tuotujen elintarvikkeiden ilmastovaikutuksista – vaikka kyse olisikin hedelmistä ja vihanneksista.
Kolmasosa elintarvikkeiden kuljetuksen CO2-päästöistä on peräisin hedelmistä ja vihanneksista, koska niitä kuljetetaan usein tarkasti säädellyssä lämpötilassa, esimerkiksi jäähdytetyissä vaunuissa.
Tutkijat suosittelevatkin ainoastaan paikallisista elintarvikkeista koostuvaa ruokavaliota, jossa kaikki ruoka ja juoma on tuotettu enintään 160 kilometrin päässä syöjän asuinpaikasta.
Vähäpäästöisiä kuljetusmuotoja kehitetään
Kuorma-autot
Elintarvikkeiden kuljetuksessa suurimmat ilmastosyntiset ovat kuorma- ja rekka-autot, joita yritetään nyt kuumeisesti saada kulkemaan yhä enenevässä määrin sähköllä dieselpolttoaineen sijaan.
Sähköisten kuorma-autojen ongelmana on se, että ne ovat erittäin raskaita, ja tyhjä akku painaa saman verran kuin täyteen ladattu. Paino taas vaikuttaa merkittävästi kuorma-auton hintaan.
Esimerkiksi Tesla on kehittänyt Semi-rekkaa, jonka toimintasäde olisi 500 kilometriä ja hinta noin 175 000 euroa.
Tavallinen rekka-auto maksaa noin puolet tästä ja sillä voi ajaa täydellä tankilla tuplasti sen mitä sähköisellä rekalla – ja myös tankkaus käy paljon nopeammin kuin sähköauton akun lataus.
Lentokoneet
Sähköisen kumipyöräkaluston tavoin myös sähköisten lentokoneiden ongelmana on niiden paino.
Siitä huolimatta ilmastoystävällisten lentokoneiden kehityksessä on otettu viime vuosina aimo harppauksia eteenpäin.
Esimerkiksi lentoyhtiö American Airlines on ostanut 100 hiilidioksidipäästötöntä 19-paikkaista lentokonetta ruotsalaiselta Heart Aerospacelta. Koneiden odotetaan lentävän lyhyempiä reittejä Yhdysvalloissa vuonna 2026.
Lentokonevalmistaja Wright Electricin odotetaan tuottavan reittiliikenteeseen 100-paikkaisia sähkölentokoneita seuraavien neljän vuoden sisällä – ja viimeistään vuonna 2030 sen olisi tarkoitus toimittaa 186-paikkainen 1 300 kilometrin lentomatkoihin pystyvä sähkölentokone lentoyhtiö EasyJetille.
Laivat
Myös laivaliikenteessä pyristellään irti fossiilisista polttoaineista.
Viimeisin keksintö on varustaa isot tankkerit purjeilla, vaikka purjeet ovatkin yli 5 000 vuotta vanhaa teknologiaa.
Kuljetusyhtiö Michelin – joka tunnetaan paremmin rengasvalmistajana – on pannut toivonsa purjeisiin suurten tankkereiden hiilidioksidipäästöjen vähentäjänä.
Tanskalainen varustamoyhtiö Mærsk ilmoitti viime vuonna, että yhtiön ensimmäinen CO2-neutraali alus seilaa maailman merillä vuonna 2023.
Paikallinenkaan ruoka ei nollaa päästöjä
Vaikka kaikki maailman ihmiset siirtyisivätkin syömään paikallisesti tuotettua ruokaa, elintarvikkeiden kuljetukseen liittyvät päästöt eivät siltikään putoaisi nollaan.
Australialaistutkijoiden mukaan paikallista suosimalla voidaan päästöjä leikata noin 0,38 gigatonnia, mikä vastaa Britannian vuosittaisia hiilidioksidipäästöjä.
Tämä on kuitenkin epärealistinen skenaario, sillä maailmassa moni on riippuvainen muualta tuodusta ravinnosta.
Tutkijat toteavat kuitenkin, että erityisesti rikkaiden maiden kansalaisten tulisi suosia paikallista ruokaa satokausien mukaan eikä ostaa kaukaa tuotuja eksoottisia elintarvikkeita.