Käytätkö sähköä säästäviä lamppuja? Käytätkö pesukoneen eko-ohjelmaa? Menetkö pyörällä töihin? Jos vastaat myöntävästi, olet päässyt hyvin alkuun oman ilmastokuormasi vähentämisessä. Mutta mitä muuta voi tehdä? Kuinka päästöjä pienennetään vielä enemmän?
Oppaastamme on toivottavasti apua, kun teet valintoja, jotka voivat tuntua vaikeammilta kuin ne oikeasti ovat. Ottamalla neuvoista vaarin säästät ympäristön lisäksi sievoisia rahasummia.
Ruokahävikki
Syö ostamasi elintarvikkeet
CO2-vähennys: 200 kiloa vuodessa henkilöä kohti
Miksi?
YK:n mukaan ruokahävikki aiheuttaa 8–10 prosenttia maailman hiilidioksidipäästöistä. Kun heittää jäteastiaan esimerkiksi ylikypsän avokadon, kaikki sen kasvatuksessa käytetyt lannoitusaineet ja vesi menevät hukkaan. Ilmastokuormaa kasvattaa lisäksi vaikkapa Meksikosta kuljettamiseen tarvittu fossiilinen polttoaine. Ruokahävikki on siis energia-, ravinne- ja ympäristöongelma.
Miten?
Ruokahävikin pienentäjille on luotu erilaisia sovelluksia, jotka auttavat muun muassa harkitsemaan hankintoja, ehkäisemään elintarvikkeiden pilaantumista ja hyödyntämään tähteitä. Monet ravintolat ja kahvilat jakavat ylijäämäruokaa. Monesti riittää, että suunnittelee ateriat ja ruokaostokset tarkasti, ei tartu paljousalennuksiin eikä valmista ruokaa kerralla liikaa.
Kasvikset
Kasvata syötävää ikkunalaudalla
CO2-vähennys: 1 kilo ruokakiloa kohti
Miksi?
Kasvista saadun kilokalorin ilmastokuorma on 10–40 kertaa pienempi kuin lihasta saadun. Kasvisruoan ilmastovaikutuksia on mahdollista pienentää kotiviljelyllä. Kuljetuksen vuoksi esimerkiksi kilo tuontiomenoita aiheuttaa nelinkertaiset päästöt kotimaisiin omenoihin verrattuna. Lähikasvisten ilmastokuorma kasvaa, kun ne on kasvatettu lämmitetyssä kasvihuoneessa. Kasvihuoneen lämmitystapa painaa vaa'assa paljon.
Miten?
Omaa ympäristökuormaa voi pienentää kasvattamalla itse ruokaa – etenkin ilman paljon energiaa kuluttavaa kasvihuonetta. Parvekkeella tai ikkunalaudalla kasvatettaviksi sopivat muun muassa tomaatit, salaatit, kurkut ja erilaiset maustekasvit. Pihalla tai terassilla voi viljellä vaikkapa perunoita, porkkanoita tai sipulia esimerkiksi saavissa, sangossa tai säkissä.
Lämmitys
Lämmitä järkevästi
CO2-vähennys: 375 kiloa vuodessa kotitaloutta kohti
Miksi?
Lämmityksen hiilidioksidipäästöt riippuvat rakennuksen ominaisuuksista ja lämmitystavasta. Öljy on kallein ja ympäristön kannalta huonoin vaihtoehto. Edullisempaa on lämmittää ilma- ja maalämpöpumpuilla. Noin 130 neliömetrin omakotitalon lämmityskuluissa ero voi olla yli 3 000 euroa vuodessa. Älykkäiden lämmönsäädinten käyttö asunnoissa säästää sekä rahaa että ympäristöä.
Miten?
Huonelämpötilan optimoiminen onnistuu helposti älytermostaateilla. Valmistajien mukaan ne voivat oikein käytettyinä vähentää energiankulutusta jopa 30 prosenttia. Lämmitystä automaattisesti säätävien järjestelmien mainostetaan paitsi parantavan asumismukavuutta myös pitävän lämmityskulut ja ympäristöhaitat kurissa. Esimerkiksi asunnon lämpötila laskee, kun se on tyhjillään.
Elinkaari
Pidennä kamojesi käyttöikää
CO2-vähennys: 25 kiloa vuodessa tuotetta kohti (kun käyttöikä kaksinkertaistuu)
Miksi?
Jo ennen kuin puhelin otetaan käyttöön, se on aiheuttanut noin 55 kilon hiilidioksidipäästöt. Lapsiperhe tuottaa yhtä paljon hiilidioksidia puolessa vuodessa pelkästään pesemällä pyykkiä. Tablettien ja läppärien ilmastokuorma on vielä suurempi – puhumattakaan vaatteista. YK:n Euroopan talouskomissio, UNECE, arvioi, että vaate- ja tekstiiliteollisuuden osuus kasvihuonekaasupäästöistä on 2–8 prosenttia.
Miten?
Koska sähkölaitteiden ja vaatteiden tuotanto aiheuttaa paljon hiilidioksidipäästöjä, niitä olisi syytä hankkia harkitusti ja käyttää pitkään. Pikamuoti ja ehjien tai korjattavissa olevien laitteiden vaihto uusiin kuormittavat ympäristöä. Vielä 20 vuotta sitten vaatteita käytettiin kaksi kertaa niin kauan kuin nykyään. Luultavasti nykyisetkin vaatteet kestäisivät käytössä saman ajan.
Sähkö
Rakenna oma voimala
CO2-vähennys: jopa 0,4 kiloa kilowattituntia kohti
Miksi?
Ilmastoneutraalia tulevaisuutta tavoiteltaessa korvataan fossiilisia polttoaineita uusiutuvilla energialähteillä. Esimerkiksi vuonna 2017 julkaistujen tietojen mukaan kilowattitunti aurinkosähköä aiheuttaa kuuden gramman hiilidioksidipäästöt, kun taas hiilivoimala tuottaa saman energiamäärän 109 gramman hiilidioksidipäästöillä. Vaikka vihreää sähköä on kannattavinta tuottaa suurissa yksiköissä, pienvoimala voi olla järkihankinta.
Miten?
Suositut 100 watin aurinkopaneelit ovat kooltaan noin 120 x 50 senttiä, ja ne tuottavat 0,1 kilowattituntia tunnissa. Se riittää esimerkiksi puhelimen, läppärin tai kannettavan kaiuttimen akun lataamiseen ja ledilamppujen polttamiseen. Luultavasti jo lähiaikoina aletaan myydä ikkunalasia korvaavia läpinäkyviä aurinkopaneeleja. Omasta pienvoimalasta saatava hyöty ei ole järin suuri, mutta sillä voi olla merkitystä.