Onko karjatalous oikeasti ilmasto-ongelma?
Maidon ja lihan tuotanto mainitaan usein ilmasto-ongelmana, mutta ovatko nautojen röyhtäilyt ja pierut oikeasti verrattavissa muihin kasvihuonekaasupäästöihin?
Nautojen ruoansulatuselimistössä, etenkin sen neljästä mahasta kahdessa ensimmäisessä, pötsissä ja verkkomahassa, syntyy metaania. Metaani pääsee ilmakehään, kun nauta röyhtäilee ja piereskelee. Sitä vapautuu myös lannasta, mutta suurin nautaperäisen metaanin lähde ovat röyhtäykset.
Myös ihmiskeho tuottaa metaania, mutta paljon vähemmän. Lehmästä vapautuu vuodesta 100 kiloa metaania, ihmisestä 100 grammaa.
Metaani eli CH4 on lyhytikäinen mutta raju kasvihuonekaasu. 20 vuoden aikavälillä se lämmittää ilmakehää 87 kertaa niin paljon kuin hiilidioksidi. Onneksi metaania on ilmakehässä paljon vähemmän kuin hiilidioksidia.
1,5 miljardia lehmää röyhtäilee metaania
Ilmakehän metaanipitoisuus on kasvanut lähes 160 prosenttia siitä, kun ihminen alkoi toden teolla tuottaa kasvihuonekaasuja. Samaan aikaan ilmakehän hiilidioksidipitoisuus on kasvanut puolella.
Pieneliöt tekevät ruohosta metaania
1. Lehmä syö ruokansa monta kertaa
Naudat on märehtijä. Kun se on pureskellut ruokansa, se menee pötsiin, josta se nousee myöhemmin suuhun uudelleen pureskeltavaksi. Näin ruoka hienontuu ja siihen sekoittuu sylkeä.
2. Pieneliöt hajottavat ruohon
Ruohon soluseinämät ovat selluloosaa. Lehmän pötsissä ja verkkomahassa bakteerit ja sienet hajottavat selluloosan rasvahapoiksi, joista lehmä saa energiaa.
3. Sivutuotteena syntyy metaania
Selluloosan hajoamisen yhteydessä syntyy metaania, jonka lehmä enimmäkseen röyhtäilee ilmakehään. 20 vuodessa metaani lämmittää ilmastoa 87 kertaa enemmän kuin hiilidioksidi.
Noin 40 prosenttia ilmakehän metaanista on lähtöisin luonnosta, muun muassa kosteikoista. Loput 60 prosenttia ovat ihmisen aikaansaannosta. Suurimpia lähteitä ovat ihmisten pitämät 1,5 miljardia nautaa, kaatopaikat ja fossiiliset polttoaineet.
Kasvihuonekaasujen lämpövaikutus lasketaan maanpinnalle tulevana lisäenergiana maanneliömetriä kohti. Vuonna 2023 metaanin vaikutus on 0,6 wattia neliömetriä kohti. Hiilidioksidin vaikutus on noin kolminkertainen.