Ilokaasu eli typpidioksidi (N2O), jota käytetään kivunlievitykseen muun muassa hammashoidossa ja synnytyksissä, on kolmanneksi pahin kasvihuonekaasu hiilidioksidin ja metaanin jälkeen.
Kun eri kasvihuonekaasujen vaikutuksia ilmastoon verrataan, lähtökohtana on se, miten paljon ne lisäävät maapallon lämpenemistä maanpinnalla watteina maanpinnan neliömetriä kohti.
Hiilidioksidin lämpövaikutus on tällä hetkellä 1,85 wattia neliömetriä kohti, metaanilla luku on 0,6 wattia neliömetriä kohti ja ilokaasulla 0,2 wattia neliömetriä kohti. Luvut kasvavat sitä mukaa kuin päästöt jatkuvat.
273 kertaa niin paha kuin hiilidioksidi. Niin pahaa jälkeä ilokaasu tekee ilmastolle. Vaikutus lasketaan lämpövaikutuksena molekyyliä kohti 100 vuoden kuluessa.
Maapallon lämmittämisen lisäksi ilokaasu tuhoaa yläilmakehän otsonikerrosta, joka suojaa maapalloa haitallisilta ultraviolettisäteiltä.
Ylhäällä ilmakehässä ilokaasu eli typpidioksidi N2O hajoaa ultraviolettisäteilyn vaikutuksesta ja muuttuu typpioksidiksi NO. Typpioksidi reagoi otsonin O3 kanssa, jolloin syntyy tavallista happea O2. Sitten typpioksidi NO yhdistyy hapen kanssa taas typpidioksidiksi, ja prosessi alkaa alusta.
1800-luvun lopun jälkeen ilmakehän ilokaasupitoisuus on noussut 24 prosenttia. Tutkijoiden arvion mukaan ilokaasu on nyt pahin uhka otsonikerrokselle.
Ilokaasua pääsee ilmakehään muun muassa maataloudesta, kun maaperän bakteerit hajottavat typpipitoista lannoitetta.
Yhdysvaltalaisen Auburnin yliopiston tutkijan Hanqin Tian johtama tutkijaryhmä kartoitti vuonna 2020 suurimmat ilokaasupäästöjen lähteet.
Suurimmat ihmisen aiheuttavat päästöt tulivat maataloudesta. Lannoitteet sisältävät typpeä, jonka maaperän bakteerit voivat muuttaa typpioksidiksi.
Toiseksi suurin lähde oli teollisuudessa ja terveydenhoidossa käytettävä ilokaasu.