Mitä on ilmaston lämpeneminen ja mitkä ovat sen seuraukset?

Ilmaston lämpeneminen on osa ilmastonmuutosta, joka vaikuttaa kaikkialla maapallolla.

Ilmaston lämpeneminen johtuu kasvihuonekaasujen kertymisestä ilmakehään. Kasvihuonekaasut imevät itseensä ja säilyttävät Maan lämpösäteilyä, mikä nostaa maapallon lämpötilaa. Ilmiötä kutsutaan kasvihuoneilmiöksi.

Ihmisen toiminta kiihdyttää ilmaston lämpenemistä kasvihuonekaasupäästöjen kautta. Kasvihuonekaasu hiilidioksidin päästöt ilmakehään kasvavat pääasiassa teollisuuden vaikutuksesta. Samalla metsien hakkuut lisääntyvät, mikä tarkoittaa sitä, että maapallolla on vähemmän puita sitomassa hiilidioksidia itseensä.

Suurin osa tutkijoista on yhtä mieltä siitä, että ihmisen toiminta on ilmaston lämpenemisen pääasiallinen syy.

Ilmaston lämpenemisellä on erilaisia seurauksia riippuen siitä, kuinka paljon lämpötila nousee. Seuraukset vaihtelevat pienistä katastrofaalisiin. Jos ilmaston lämpenemistä ei saada hidastettua tai vähennettyä, sillä on vakavat seuraukset koko planeetalle.

Ilmaston lämpenemisen tutkimus ei ole mikään uusi ilmiö. Jo vuonna 1896 ruotsalaistutkija Svante Arrhenius yhdisti hiilen polttamisen ilmaston lämpenemiseen.

Hän ei kuitenkaan vielä tuolloin ollut huolissaan ilmiöstä ja näki sen ennen kaikkea myönteisenä asiana.

Ilmaston lämpeneminen tekisi kylmistä alueista lämpimämpiä ja mukavampia asua. Lisäksi lämpimämpi ilmasto toisi mukanaan suurempia satoja, joilla voitaisiin ruokkia suurempi määrä ihmisiä. Arrhenius laski, että ilmaston lämpeneminen tapahtuisi paljon nykyistä hitaammin – hänen aikajanansa ulottui tuhansien vuosien päähän.

Nykyään tutkijat ovat tietoisia ilmiön monista kielteisistä vaikutuksista.

Ilmaston lämpeneminen on jo vaikuttanut maailman keskilämpötiloihin.

Ilmaston lämpenemisen vaikutuksia arvioitaessa tutkijat käyttävät vertailukohtana vuosia 1850–1900. Tutkijat ovat osoittaneet, että kyseisen ajankohdan jälkeen ilmasto on lämmennyt 0,2 astetta vuosikymmentä kohti.

Vuosien 2009 ja 2018 välinen vuosikymmen oli noin 0,93 astetta lämpimämpi kuin viiteajanjakso. Lämpötilan nousu ei kenties kuulosta kovin suurelta, mutta se vaikuttaa merkittävästi sekä ihmisiin että eläimiin.

Joillakin alueilla lämpötila nousee toisia nopeammin. Esimerkiksi useilla arktisilla alueilla lämpötila nousee paljon nopeammin kuin muualla.

Kun ilmasto on lämmennyt kaksi astetta vuosien 1850-1900 tasosta, ollaan niin kutsutussa käännekohdassa, jossa ilmaston lämpenemisellä alkaa olla entistä laajempia seurauksia. Ikirouta sulaa, mikä vapauttaa ilmaan entistä enemmän kasvihuonekaasuja. Se taas nopeuttaa lämpenemistä, mikä puolestaan entisestään kiihdyttää ikiroudan sulamista.

Tässä noidankehässä ilmaston lämpeneminen vain kiihdyttää lämpenemistä.

Toinen esimerkki noidankehästä on arktisten alueiden sulaminen. Yleensä arktisten alueiden jää heijastaa auringon säteilyn takaisin avaruuteen, mikä pitää ilmaston lämpötilan kurissa. Lumi ja jää yhdessä heijastavat takaisin jopa 90 prosenttia auringon säteistä. Kun lumi ja jää sulavat, auringon säteily imeytyy maahan, mikä lämmittää ilmastoa entisestään.

Ilmiötä nimitetään arktiseksi amplifikaatioksi, jossa arktinen alue lämpenee muita alueita nopeammin.