Kalifornia, Kanada, Turkki, Kreikka, Espanja ja Australia. Kesällä 2021 palot aiheuttivat kuumia otsikoita kaikkialla maailmassa.
Uutisissa on sama sisältö: metsäpalot yleistyvät ja ne ovat entistä voimakkaampia ja laajempia. Juuri niin kuin YK:n ilmastopaneeli varoitti tuoreessa raportissaan.
Ja juuri nyt yksi maailman kylmimmistä paikoista kärsii metsäpaloista. Jälleen.
Siperiassa on kesäkuun 2021 alusta alkaen palanut alue, jonka pinta-ala vastaa Kreikan ja Tanskan yhteenlaskettua pinta-alaa. Venäjän Greenpeacen arvioiden mukaan metsää on palanut yli 16 miljoonaa hehtaaria.
Se tarkoittaa, että Siperiassa tänä vuonna on palanut metsää enemmän kuin muualla maailmassa yhteensä.
Siperian kuivissa metsissä esiintyy lähes joka kesä metsäpaloja. Tänä vuonna palot ovat kuitenkin riehuneet ennätyksellisen laajalla alueella, aivan kuten viime vuonnakin.
Pitkän hellejakson jälkeen metsät ovat erittäin kuivia, Kesäkuussa Siperiassa tehtiin lämpöennätys, 31,9 astetta, mikä on korkein sitten vuoden 1936 mitattu lämpötila. Maailmanlaajuinen ilmaston lämpeneminen näkyy siten myös voimakkaissa paloissa.
Kartta esittää lämpötiloja pohjoisella leveyspiirillä 18.–25. kesäkuuta 2021. Vertailukohteena on sama ajanjakso vuosilta 2003 ja 2013.
Metsäpalot jättävät jälkeensä valtavia tuhkan peittämiä alueita, mutta sen lisäksi ne vapauttavat suuria määriä hiilidioksidia ilmakehään. Palot ovat siten uusi tuntematon tekijä ilmastolaskelmissa.
Kesäkuussa 2020 ilmakehään vapautui 59 megatonnia hiilidioksidia pohjoisen pallonpuoliskon metsäpaloista. Tiedot ovat peräisin Euroopan keskipitkien sääennusteiden keskuksen tietoihin.
Siperian metsäpalot kesällä 2021 aiheuttivat kaikkiaan 505 megatonnin hiilidioksidipäästöt ilmakehään arvioi Euroopan keskipitkien sääennusteiden keskus.
Pohjoismaat ja Benelux-maat aiheuttivat yhteensä lähes 430 megatonin päästöt vuonna 2019.
Tästä syystä "kylmät" metsät palavat
Metsäpalovaara pohjoisilla alueilla saattaa kuulostaa yllättävältä. Alaskassa on vuoden 2019 alkupuoliskolla havaittu yli 400 metsäpaloa, Siperiassa paloi kesä- ja heinäkuussa 17 miljoonaa hehtaaria metsää, ja Krasnojarskissa liekit ovat edelleen valloillaan. Lisää Siperian paloista.
Vuonna 2013 tehdyssä tutkimuksessa, jossa ei luonnollisesti ole mukana tuoreita paloja, todettiin, että vastaavaa kehitystä ei ole koettu pohjoisilla alueilla 10 000 viime vuoden aikana.
Viimeksi kuluneina kahtena vuotena on lyöty edellisen vuoden ennätykset sekä metsäpalojen laajuudessa että korkeissa lämpötiloissa.
Kylmillä alueilla metsää palaa lämpiminä kuukausina eli toukokuun ja lokakuun välisenä aikana.
Kesäkuussa 2020 Siperiassa Verhojanskin kaupungissa mitattiin 38 asteen lämpötila. Se on korkein niin pohjoisessa mitattu lämpötilan. Huhtikuusta kesäkuuhun vuonna 2020 Siperiassa lämpötila oli viisi astetta korkeampi kuin vuosien 1981–2010 keskiarvo.
Maailmanlaajuisesti lämpötila on noussut hieman yli asteen 1900-luvun alkuun verrattuna. Tuoreessa raportissaan YK:n ilmastopaneeli totesi, että suurin osa lämpötilan noususta johtuu kasvihuonekaasupäästöistä.
Ihmisen aiheuttama ilmaston lämpeneminen johtaa siihen, että normaalisti kosteat ja rehevät metsät kuivuvat ja ovat entistä alttiimpia metsäpaloille.
Usein palon syynä on leirinuotio, tuhopoltto, tupakantumppi tai roska, joka heijastaa auringon valoa ja sytyttää palon.
Kolme tekijää metsäpalovaaran taustalla
Syttyvä materia, lämpö ja tuli. Siinä kolme asiaa, jotka tarvitaan palon syttymiseen. Jos jokin niistä puuttuu, liekkejä ei näy, mutta jos kaikki kolme riskitekijää ovat samaan aikaan samassa paikassa, metsäpalovaara on todellinen.
Luonnollisesti syttyvä metsäpalo on harvinainen ilmiö, joka johtuu useimmiten salamaniskusta.
Kaikkiaan 84 prosenttia metsäpaloista on joko suoraan tai epäsuoraan ihmisen aiheuttamia. Näin todetaan vuonna 2017 tehdyssä Coloradon yliopiston tutkimuksessa, jossa käytiin läpi Yhdysvaltojen metsäpalot vuosina 1992–2012.