Katselet neuvottomana kaupan valikoimaa. Kasvikset ovat varmaan parempi valinta kuin lihatuotteet, mutta mieltäsi askarruttaa, ovatko Espanjasta saakka rahdatut luomuavokadot sittenkään ekologista ruokaa. Millä ostoskorin voi täyttää, kun haluaa syödä terveellisesti ja ehkäistä ilmastonmuutosta?
Moni tuskailee kaupassa, eikä se ole välttämättä huono asia. Tutkijat ovat tunnistaneet ongelman ja esittäneet siihen ratkaisun. He ovat koostaneet ruokavalion, jota noudattamalla syö terveellisesti kuormittamatta ympäristöä.
Maailmanparannusdieetin takana oleva EAT-Lancet-komissio esitti lääketieteellisessä The Lancet -lehdessä julkaisemassaan raportissa planetaarisen ruokavalion.
Kaikkiaan 37 tutkijaa 16 maasta koosti kasvispainotteisen ruokavalion, joka takaisi, että kaikille riittäisi ravitsevaa syötävää, vaikka ihmisiä olisi kymmenen miljardia. Meitähän on nykyään noin kahdeksan miljardia. Bonuksena olisi se, että Maan ekologista kantokykyä ei ylitettäisi.
Ilmastoystävällinen ostoslista
Maailmanparannusdieettiä ei ole pakko noudattaa orjallisesti joka päivä. Riittää, kun esimerkiksi kuukauden ruokasaldo vastaa sitä. Kun itselleen yhden päivän tarpeiksi ruokaa ostava noudattaa ostoslistan laadinnassa esimerkiksi tällaista linjaa, ei mene metsään:
Kasvikset
• Hedelmiä: 200 g
• Vihanneksia: 100 g
• Tummanvihreitä kasviksia: 100 g (pinaattia, parsakaalia, lehtikaalia)
• Punaisia kasviksia: 100 g (paprikaa, porkkanoita)
Hiilihydraatit
• Täysjyväviljatuotteita: 232 g (leipää, pastaa, riisiä)
• Tärkkelyspitoisia kasviksia: 50 g (perunoita)
Rasva
• Kasvisrasvoja: 52 g
Kasviproteiini
• Linssejä tai papuja: 50 g
• Pähkinöitä: 50 g
• Soijatuotteita: 25 g
Eläinproteiini
• Siipikarjaa: 29 g
• Kalaa: 28 g
• Munaa: 13 g
• Nautaa tai lammasta: 7 g
• Sikaa: 7 g
Maito ja muna
• Maitotaloustuotteita, kuten jogurttia ja juustoa, ja munaa: 250 g
Makeutusaineet
• Lisättyä sokeria ja makeutteita: enintään 31 g (kevytlimsaa, hilloa)
Ovatko ihmiset valmiita noudattamaan tutkijoiden neuvoa ja vaihtamaan lihatuotteet vihanneksiin, palkokasveihin ja pähkinöihin?
Ruoantuotanto kuormittaa ympäristöä
Vaikka kaikki muut hiilidioksidin lähteet nollautuisivat heti, maatalouden aiheuttamat hiilidioksidipäästöt nostavat Maan keskilämpötilaa yli 1,5 astetta, jos ne pysyvät ennallaan. Kyse on Parisiin ilmastosopimuksessa asetetusta lämpenemisen ylärajasta.
Ihmiskunta vaikuttaa nykyisillä ruokailutottumuksillaan muuhunkin kuin ilmastoon. Elintarviketuotannon osuus makean veden kulutuksesta on 70 prosenttia. Ja hyväkasvuisesta maasta on sen käytössä 40 prosenttia. Kumpikin tekijä järkyttää luonnon tasapainoa.
EAT-Lancet-komission planeetaarisella ruokavaliolla ei olekaan tarkoitus vain hillitä ilmastonmuutosta, vaan siitä toivotaan keinoa päästä luonnonvarojen kestävään käyttöön. Ekologisen kantokyvyn ei pitäisi ylittyä sittenkään, kun maapallolla elää kymmenisen miljardia ihmistä.
Ennen kuin tutkijat alkoivat koostaa ympäristöystävällistä dieettiä, he selvittivät, mihin kaikkeen planeetan resurssit oikeastaan riittävät.
1,5 astetta lämpenee ilmasto pelkästään maatalouden vuoksi, jos sen päästöt eivät pienene.
Kyse on konkreettisesti siitä, kuinka paljon maata, vettä ja lannoitteita, kuten fosforia ja typpeä, elintarviketuotanto voi käyttää ja kuinka paljon kasvihuonekaasupäästöjä maatalous saa tuottaa.
EAT-Lancet-raportti tukeutui tältä osin muun muassa niihin kantokyvyn rajoihin, jotka kansainvälinen 18-jäseninen tutkimusryhmä määritti Stockholm Resilience Centren vierailevan tutkijan, yhdysvaltalaisen kemistin Will Steffenin johdolla vuonna 2015.
Rajat määritettiin yhdeksän keskeisen tekijän osalta. Niitä ovat muun muassa ravinteet, meriveden happamuus ja eläin- ja kasvilajien häviäminen.
Elintarviketuotannon käytössä on 40 prosenttia hyväkasvuisesta maasta, ja lannoituksen aiheuttamat päästöt järkyttävät luonnon tasapainoa.
Tavoitteena oli ottaa selkoa siitä, milloin myös ihmislajin tulevaisuus vaarantuu siksi, että maapallon järjestelmät ovat häiriintyneet arvaamattomin seurauksin. Tutkijat puhuvat ekologisesta kynnysarvosta. Sillä tarkoitetaan kriittistä pistettä, jossa pieni muutos voi aiheuttaa ekosysteemissä nopean muutoksen ja pahimmassa tapauksessa sen äkillisen tuhoutumisen.
Steffenin ja hänen tutkijatovereidensa mukaan mullistuskohta tulee nopeasti vastaan, jos nykymeno jatkuu sekä ravinnepäästöjen että lajikadon osalta. Maailmanparannusdieetti ei siis ole mikään leikin asia.
Ruokavalio edistää kansanterveyttä
Harva sujauttaa kauppakassiinsa pelkästään ympäristön ja ilmaston kannalta hyviä tuotteita. Monille tärkeämpi valintakriteeri on ravinnon laatu. Ruoan pitää olla ravitsevaa.
Maailmanparannusdieetin laatijat eivät tinkineet ravintoarvoista. Ruokavalion haluttiin paitsi tyydyttävän energiantarpeen myös takaavan riittävän vitamiinien ja muiden elintärkeiden aineiden saannin. Ja ihmisten syömisissä ja juomisissa on parannettavaa.
Yli 800 miljoonaa ihmistä ei saa riittävästi energiaa, ja noin kaksi miljardia ihmistä on ylipainoisia tai lihavia.
Rikkaissa maissa useimmat saavat ruoasta riittävästi suojaravintoaineita, mutta monesti se sisältää liikaa energiaa suhteessa kulutukseen. Noin kahdeksasta miljardista ihmisestä yli 25 prosenttia on nykyään ylipainoisia tai lihavia.
Maailman terveysjärjestön mukaan 811 miljoonaa ihmistä kärsi vuonna 2020 aliravitsemuksesta, joka tarkoittaa sitä, että ruoka ei tyydytä energian- tai suojaravintoaineiden tarvetta.
The Lancet -lehdessä vuonna 2019 julkaistun tutkimuksen mukaan yleisin – siis jopa tupakointia yleisempi – ennenaikaisen kuoleman syy on virheravitsemus, joka ilmenee liian pienenä tai suurena energiansaantina ja puutostiloina.
Ihmiskunnan ei olekaan helppo siirtyä planetaariseen ruokavalioon. Sen omaksuminen on kaikkialla vaativa tehtävä.
Näin syödään kestävästi
Planetaarinen ruokavalio perustuu lihan sijasta kasviksiin. Päivittäisannokseen kuuluu 50 g tärkkelyspitoisia kasviksia, 84 g eläinproteiinia, 250 g maitotaloustuotteita, 300 g vihanneksia, 232 g täysjyväviljaa, 200 g hedelmiä ja 125 g kasviproteiinia.
Näin kaukana ilmastodieetistä ollaan
Graafinen esitys havainnollistaa sitä, mitä keskivertohenkilö syö. Väritön pylväs ilmaisee, että kyseistä ruoka-aineryhmää käytetään liian vähän. Katkoviiva tarkoittaa päinvastaista tilannetta.
Pohjois-Amerikka: Liikaa lihaa
Yhdysvalloissa ja Kanadassa saadaan liian paljon energiaa lihasta ja maitotaloustuotteista ja liian vähän hedelmistä, kasviksista ja täysjyväviljasta.
Latinalainen Amerikka ja Karibia: Keskiarvo hämää
Tälläkin alueella käytetään liikaa lihaa, mutta keskiarvo peittää suuren vaihtelun.
Eurooppa ja Keski-Aasia: Lihaa vähennettävä
Alueella saadaan Pohjois- ja Etelä-Amerikan tapaan runsaasti eläinproteiinia, eli syödään lihaa, siipikarjaa ja kalaa.
Itä-Aasia ja Tyynenmeren alue: Lihan sijasta kalaa
Runsasväkisissä maissa syödään liikaa lihaa ja saadaan liian vähän kasviproteiinia. Kalassa ja äyriäisissä piilee paljon potentiaalia.
Etelä-Aasia: Dieetti on liian kallis
Alueella käytetään melkein optimaalisesti eri ruoka-aineryhmiä. Monilla ei ole kuitenkaan varaa toteuttaa ilmastoruokavaliota.
Saharan eteläpuolinen Afrikka: Lisää proteiinia
Yleinen virheravitsemus johtuu siitä, että syödään etupäässä tärkkelyspitoisia mukuloita tai juureksia. Eläinproteiinia tarvitaan enemmän.
Lähi-itä ja Pohjois-Afrikka: Kiitettävästi kasviksia
Vain tällä alueella syödään kasvissuositusten mukaan. Alueella pitäisi kuitenkin käyttää enemmän täysjyväviljaa ja kasviproteiinia.
Koostaessaan planetaarista ruokavaliota tutkijat törmäsivät vaikeaan ongelmaan.
Tiedetään, että eläinperäisen ruoan ilmastokuorma on 10–40-kertainen verrattuna kasvisravintoon. YK:n elintarvike- ja maatalousjärjestö FAO ennustaa, että nimenomaan lihan, maidon ja munien tuotanto kasvaa 44 prosenttia vuoteen 2050 mennessä, ellei ihmiskunta ala tyydyttää nälkäänsä toisin.
Tiedetään kuitenkin myös, että eläinproteiini on ravitsemuksellisesti arvokasta ja että sillä on helppo vastata etenkin lasten ravitsemushaasteisiin.
Maatalouden typpilannoitteiden ja makean veden käyttö sekä hiilidioksidipäästöt ennusteen mukaan vuonna 2050 vuoteen 2010 verrattuna.
Näin ruoka kuormittaa ympäristöä 2050
Sitä mukaa kuin elintaso nousee, länsimaiselle ruokavaliolle ominainen lihan suurkulutus yleistyy. Jos kehitys jatkuu entisenlaisena, elintarviketuotanto käyttää luonnonvaroja vuosisadan puolivälissä selvästi enemmän kuin nykyään. Tähän tulokseen tuli Oxfordin yliopistossa työskentelevä talous- ja kestävyystieteen tutkija Marco Springmann.
EAT-Lancet-tutkijat tekivät lihan ja ilmaston välisen kompromissin hyväksymällä ruokavalioon vähän eläinproteiinin lähteitä. Ratkaisulla hillittiin kasviproteiinien, kuten palkokasvien ja pähkinöiden, osuuden kasvua.
Maailmanparannusdieettiä noudattavat ovat niin sanottuja fleksitaareja: heidän ruokavalionsa on kasvispainotteinen, mutta he syövät eläinperäisiä tuotteita vähän tai satunnaisesti vaikkapa pari kertaa viikossa.
Planetaarisella ruokavaliolla onkin paljon yhteistä esimerkiksi pohjoismaisten ravitsemussuositusten kanssa.
Vääränlainen ravinto suurentaa muun muassa kakksostyypin diabeteksen riskiä. Kasvispainotteinen ruokavalio puolestaan pienentää ennenaikaisen kuoleman vaaraa.
Terveysvaikutuksia on jo alettu selvittää. Niitä on tutkittu esimerkiksi Ruotsissa Lundin yliopistossa Anna Stubbendorffin johdolla. Maaliskuussa 2022 julkaistut tulokset ovat myönteisiä.
Tutkijat kehittivät ensin indeksin eli suhdeluvun, jolla voitiin arvioida, kuinka hyvin henkilön ruokavalio vastasi EAT-Lancet-dieettiä. Indeksoitavia ruoka-aineryhmiä oli 14, ja ne pisteytettiin nollasta kolmeen. Loppusumma sijoittui siten 0:n ja 42:n haarukkaan.
Sitten määritettiin 22 421:n iältään 45–73-vuotiaan henkilön pistesaldo ja verrattiin sitä olemassa oleviin terveystietoihin ja kuolemansyytilastoihin.
Lopuksi 22 421:n henkilön joukosta erotettiin eniten ja vähiten pisteitä keränneet viidesosat. Kärkijoukon ruokavalio oli siis kaikkein lähimpänä, peränpitäjien taas kaikkein kauimpana maailmanparannusdieetistä.
Vertailun valossa näytti siltä, että planetaarista muistuttavaa ruokavaliota noudattavilla oli 25 prosenttia pienempi ennenaikaisen kuoleman riski ja että he sairastuivat selvästi harvemmin syöpään, sydän- ja verisuonitauteihin ja tyypin 2 -diabetekseen.
Aina voi syödä paremmin
Tyypin 2 -diabeteksen riski pienenee
Vaikka monet kasvissyöjät käyttävät munia ja maitotaloustuotteita, heidän ruokavalionsa on keskimäärin kevyempi kuin lihansyöjien. Usein ylipainoon liittyvät terveysongelmat, kuten kakkostyypin diabetes, ovatkin harvinaisempia kasvissyöjillä.
Kalaa syövä sairastuu harvemmin syöpään
Pesketaarin ruokavalioon kuuluu myös kala. Siitä saa terveellistä rasvaa, kuten omega-3-rasvahappoja, ja välttämättömiä aminohappoja, joita elimistö ei pysty itse tuottamaan. Tämä pienentää pesketaarin syöpäriskiä.
Uusi dieetti ehkäisee sydän- ja verisuonitauteja
Planetaarinen ruokavalio sisältää kaikenlaisia elintarvikkeita, mutta niiden käyttömäärät ja keskinäiset suhteet on määritetty tarkasti. Alustavien tutkimusten mukaan dieetti pienentää sekä syövän että sydän- ja verisuonitautien riskiä.
Tammikuussa 2022 julkaistiin vastaava brittitutkimus, johon osallistui 59 849 henkilöä. Se osoitti, että riski sairastua kakkostyypin diabetekseen pienenee. Ruotsissa käytettyä indeksiä vastaava pisteytys paljasti useimpien keräävän ruokavaliollaan 15–30 pistettä. Tutkijat totesivat, että jokainen lisäpiste pienentää kakkostyypin diabeteksen riskiä kuusi prosenttia.
Kaikkien yhteinen asia
Vaikka EAT-Lancet-raportin suosituksilla on sekä terveys- että ilmastovaikutuksia, osa tutkijoista pitää epärealistisena ajatusta, että koko ihmiskunta alkaa noudattaa planetaarista ruokavaliota.
Italialainen ympäristöinsinööri Marta Tuninetti Torinon yliopistosta on nostanut kahden kollegansa kanssa esiin kriittisen tekijän: makeaa vettä ei riitä kaikkialla vision toteuttamiseen.
Tutkijakolmikon laskelmien mukaan maailmanparannusdieetti vähentäisi kokonaisvedenkulutusta 12 prosenttia, mutta 40 prosenttia ihmisistä käyttäisi sen takia enemmän vettä.
Esimerkiksi Etiopiassa, Senegalissa ja Ruandassa pitäisi olla käytössä suunnilleen puolet enemmän vettä kuin nykyään.
25 prosenttia pienenee ennenaikaisen kuoleman riski, kun noudattaa planetaarista ruokavaliota, osoittaa ruotsalaistutkimus.
On myös kysytty, pystyisikö esimerkiksi Intia tyydyttämään koko väestönsä ravinnontarpeen omalla maaperällä tuotetuilla elintarvikkeilla. Osa tutkijoista uskoo, että intialaiset joutuisivat lisäämään merkittävästi ruoan tuontia.
Joidenkin selvitysten mukaan planetaarinen ruokavalio on realistinen vaihtoehto vain länsimaalaisille, sillä se on liian kallis suurimmalle osalle kehitysmaiden asukkaista.
Ravitsemustieteilijät ovat kuitenkin toiveikkaita. Monet heistä pitävätkin EAT-Lancet-raportin suosituksia pelinavauksena.
On selvää, että ihmiskunnan on muutettava ruokailutottumuksiaan planeetan elinkelpoisuuden säilyttämiseksi. Muutosten ei ehkä kuitenkaan tarvitse olla globaaleja, sillä tavoitteisiin voitaneen päästä kehittämällä eri ruokakulttuureja. YK:n elintarvike- ja maatalousjärjestö FAO onkin jo alkanut perehtyä asiaan.
Vuonna 2024 julkaistavan raportin aiheita ovat muun muassa maailmanlaajuinen ruokaturva, paikallinen ekologinen kestävyys ja käytännön toimet.
Jo lähitulevaisuudessa saadaan tarkkaa tietoa siitä, millä tavalla ostoskoriin kerätyt tuotteet vaikuttavat terveyteen ja maapallon ekologiseen kantokykyyn.