Jäästä poratuista näytteistä voidaan selvittää vuotuiset sademäärät satoja vuosia taaksepäin.
Ilmastotutkijat keräsivät siksi 50 kairausnäytettä eri paikoista Grönlannista ja analysoivat kaikista näytteistä sademäärien lisäksi vesimolekyylien kemiallisen koostumuksen.
Tiedot suihkuvirtauksista viime vuosikymmeniltä ja 50 porausnäytteen analyysit auttoivat tutkijat kokoamaan kuvan suihkuvirtausten maantieteellisestä sijainnista ja voimakkuudesta viimeisten 1 250 vuoden ajalta.
Tämän jälkeen he tutkivat suihkuvirtausten ja maanpinnalla vallitsevan säätilan välisen yhteyden.
Laskelmat osoittivat esimerkiksi sen, että suihkuvirtaus oli melko heikko Britteinsaarten yllä vuosina 1728 ja 1740, mikä viittaa alhaisiin lämpötiloihin ja vähäsateisuuteen. Juuri noina vuosina Britanniassa ja Irlannissa olikin kylmää, kuivaa ja katovuodet. Sadattuhannet kuolivat nälkään.
Vuonna 1374 suihkuvirtaus kulki taas erityisen pohjoisessa, ja tuona vuonna Espanjaa ja Portugalia koettelivat kova kuivuus ja nälänhätä.
Tutkijat ovat yhtä mieltä siitä, että ilmastonmuutos voi saada suihkuvirtaukset siirtymään keskimääräistä pohjoisemmas. Grönlannin jäänäytteiden analyysi antaa mahdollisuuden ennustaa, mitä seurauksia muutoksella on.
Jos ilmaston lämpeneminen jatkuu, suihkuvirtauksen uusi sijainti voi pahentaa ilmastonmuutoksen seurauksia jo lähivuosikymmeninä.
Vuonna 2060 Etelä-Euroopan ilmasto voi olla niin kuiva, että nykyisen kaltainen maanviljely käy mahdottomaksi. Ja Pohjolassa, missä jo nykyisin sataa melko paljon, sademäärät voivat kasvaa niin suuriksi, että se vaatii muutoksia esimerkiksi infrastruktuurissa.