Kalastus aiheuttaa 25 prosenttia enemmän hiilidioksidipäästöjä kuin tähän asti on arvioitu, toteavat muun muassa Kalifornian ja Montpellier'n yliopistojen tutkijat uudessa tutkimuksessa.
Kalastuksen päästöihin pitää nimittäin laskea myös se määrä hiilidioksidia, jonka kalat vapauttavat sen jälkeen, kun ne on pyydetty.
Hiili painuu meren pohjaan
Tähän asti kalastuksen hiilijalanjälkeen on laskettu pääsiassa kalastusalusten polttoainepäästöt. Tutkijoiden mukaan kalastuksen päästöjä arvioitaessa on unohdettu se, että kalat sisältävät hiiltä muiden eliöiden tavoin.
Isoista kaloista, kuten tonnikaloista, haista ja miekkakaloista, jopa 15 prosenttia on hiiltä. Kun kalat pyydetään ja ne syödään tai ne mätänevät, hiili reagoi hapen kanssa, jolloin ilmakehään vapautuu hiilidioksidia.
Yleensä kuolleet kalat painuvat pohjaan. Siellä kalat ja niiden sisältämä hiili hautautuvat orgaanisten ja mineraalisten hiukkasten alle. Kuolleiden kalojen hiili sitoutuu, eikä se pääse vapautumaan ilmakehään hiilidioksidina. Vasta siinä vaiheessa, kun hiili kaivetaan pois pohjasta, se voi vapautua.
Kuolleet kalat ovat siis luonnollisia "sinisiä" hiilidioksidivarastoja pohjassa.
Kalastus saastuttaa saman verran kuin 4,5 miljoonaa autoa
Tutkijoiden uusi tapa laskea kalojen hiilivaikutusta muuttaa myös kalastuksen hiilijalanjälkeä. Jos mukaan lasketaan kaloista vapautuva hiilidioksidimäärä, merikalastus on vapauttanut ilmakehään vähintään 730 miljoonaa tonnia hiilidioksidia vuodesta 1950 alkaen. Yksinomaan vuonna 2014 merikalastus aiheutti yhtä suuret hiilidioksidipäästöt kuin 4,5 miljoonaa autoa.
Tutkija Gaël Mariani Montpellier'n yliopistosta kertoo Futurity-julkaisulle, että uuden tutkimuksen tulokset ovat selvä argumentti kestävän kalastuksen puolesta. Erityisesti suuria kaloja pitää suojella entistä paremmin, jotta ne voivat haudata hiilen mukanaan pohjaan.
Järkevämpää kalastusta
Tutkimuksessa selvisi myös, että lähes puolet kalastuksen aiheuttamista hiilidioksidipäästöistä syntyy alueilla, joilla kalastus muutenkin on kannattamatonta toimintaa ja sitä harjoitetaan vain julkisten tukien avulla. Taloudellisesti kannattamattoman kalastuksen, joka lisäksi vapauttaa hiilidioksidia ilmakehään, pitäisi olla suhteellisen helposti lopetettavissa.
Jos kalat saavat elää rauhassa, ”sinisen hiilen ekosysteemi” saadaan jälleen toimimaan:
"Kalastusta ei tarvitse lopettaa ja silti voimme saavuttaa tilan, jossa kalat sitovat hiiltä. Jos vain kalastamme oikeilla alueilla ja saaliit eivät ole liian suuria, voimme nostaa vesieliöiden sitoman hiilen määrää”, sanoo Steve Gaines Kalifornian yliopistosta.