Maailman suurkaupunkien lämpötila uhkaa kohota keskimäärin 4,4 astetta vuoteen 2100 mennessä. Tähän tulokseen tullaan tutkimuksessa, johon osallistui muun maussa Princetonin, Berkeleyn ja Illinois'n yliopiston tutkijoita.
Nousu tulee kaiken kukkuraksi ilmastonmuutoksen mahdollisesti aiheuttamien alueellisten lämpötilojen kohoamisen päälle.
Jos lämpötila jo muutenkin nousee esimerkiksi Intiassa neljä astetta vuoteen 2100 mennessä, New Delhissä nousu voi olla jopa kahdeksan astetta, toteaa ilmastofysiikan professori Jens Hesselbjerg Christensen DR-medialle.
Etenkin USA:n, Keski-Aasian, Kiinan, Lähi-idän, Afrikan ja Etelä-Amerikan sisäosien kaupungeissa kuumuus voi lähennellä sietämätöntä, mutta myös Euroopan suurkaupungeissa, kuten Roomassa, Madridissa ja Lissabonissa, on odotettavissa erittäin korkeita lämpötiloja.
Äärimmäinen kuumuus tappaa
Tutkijat ovat harvoin keskittyneet aiemmissa ennusteissaan kaupunkeihin, sillä niiden pinta-ala on vain noin kolme prosenttia koko maailman pinta-alasta. Mielenkiinto on kohdistunut pääasiassa ilmastonmuutoksen vaikutukseen napaseutuilla ja merissä.
Uuden tutkimuksen päätutkijan, Illinois'n yliopiston Lei Zhaon, mukaan nyt pitää alkaa kiinnittää enemmän huomiota kaupunkeihin.
Lämpötilan nousu voi nimittäin olla kaupunkilaisille elämän ja kuoleman kysymys.
Oikealla oleva palkki osoittaa maksimimärkälämpötilan asteina (°C), jos maapallon lämpötila kohoaa kymmenen astetta. Kaikki kellertävät tai liilat alueet muuttuvat ihmiselle hengenvaaralliseksi.
Helle voi ajaa miljoonia pakolaisiksi
Ilmankosteudella on suuri merkitys sille, miltä lämpötila tuntuu. Sen vaikutusta kuvaa märkälämpötila, joka huomioi iholta haihtuvan kosteuden viilentävän vaikutuksen. Yli 35 asteen märkälämpötila on hengenvaarallinen. Uuden Etelä-Walesin yliopistossa Australiassa laadittu kartta näyttää märkälämpötilan eri puolilla maailmaa, jos ilmasto lämpenee 10 astetta. Vaaleat alueet olisivat silloin elinkelvottomia.
Maailman terveysjärjestön WHO:n mukaan helleaalloille altistuneiden ihmisten määrä on kasvanut 125 miljoonalla vuosien 2000 ja 2016 välillä. Vuosina 1998-2017 peräti 166 000 ihmistä kuoli kuumuuteen. Lisäksi on arvoitu, että jopa 70 prosenttia maapallon väestöstä asuu kaupungeissa vuonna 2050.
Yhdessä kollegoidensa kanssa Lei Zhao laski erikseen lämpenemisen tulevat vaikutukset kaupungeissa ja vertasi tuloksia koko maailmaa koskeviin ilmastonmuutosmalleihin.
Laskelmien mukaan kaupungeissa lämpötila kohoaa 1,9-4,4 astetta seuraavan 80 vuoden aikana, jos kasvihuonekaasupäästöt jatkuvat.
🎬 Ymmärrä, miksi kaupungit hukkuvat lämpöön:
Ratkaisu: Bioilmastointi
Lämpiämisongelma kärjistyy kaupungeissa niin sanotun lämpösaari-ilmiön vuoksi. Energialähteitä poltettaessa vapautuu aina lämpöä, tapahtuipa palaminen sitten ihmisen elimistössä tai auton moottorissa. Koska ihmisten ja koneiden esiintyvyys on suurta juuri kaupungeissa, myös lämpöä vapautuu niissä enemmän kuin muualla.
Kaupunkien runsas rakennuskanta auttaa myös pidättämään lämpöä. Rakennusten eristäminen estää lämpöä haihtumasta, ja kun rakennuksia on tiheässä, lämpösaari-ilmiö vain voimistuu.
Kaupunkialueet toimivat siksi luonnollisina lämpövaraajina, ja ilmastonmuutos näyttää vain korostavan ilmiötä.
Onneksi tutkijat ovat sitä mieltä, että kaupunkeja voidaan viilentää perustamalla niihin lisää puistoja ja viheralueita. Puut ja muut kasvit tarjoavat suojaa ja lisäksi niistä vapautuva kosteus toimii luonnollisena ilmastointina. Kaupungien pelastus voivat siis piillä niiden vihertymisessä - kirjaimellisesti.