Ilmastonmuutos: Kaikki tietämisen arvoinen keskilämpötilan noususta
Ilmastonmuutos on ihmiskunnan tähän mennessä suurin haaste. Mistä siinä on kysymys? Miten muuttuva ilmasto vaikuttaa maapalloon ja sen asukkaisiin? Voidaanko ilmastoa suojella ja ohjata? Luettuasi tämän jutun tiedät.
Ilmasto on vaihdellut kautta aikojen
Maapallon ilmasto-olosuhteet eivät ole aina olleet samanlaisia, vaan ne ovat jopa mullistuneet ajoittain.
Kun Maa muodostui 4,6 miljardia vuotta sitten, se oli aluksi hyvin kuuma planeetta. Maa on ajan mittaan jäähtynyt, ja osa tutkijoista uskoo, että se oli noin 600–700 miljoonaa vuotta sitten kauttaaltaan jään peitossa.
Olemassaolonsa aikana maapallo on tarjonnut mitä erilaisimpia elinolosuhteita eläimille ja kasveille. Lajeja on kuollut sukupuuttoon, ja hävinneiden lajien tilalle on syntynyt uusia.
Kehityksen käännekohtia on ollut esimerkiksi dinosaurusten valtakauden päättyminen 65 miljoonaa vuotta sitten.
Tuolloin hyvin iso asteroidi iskeytyi nykyisen Meksikon alueelle ja nosti huomattavasti ilmakehän hiilidioksidipitoisuutta. Ilmassa oli neljä kertaa niin paljon hiilidioksidia kuin nykyään. Siksi ilmasto muuttui rajusti.
Dinosaurukset eivät ehtineet sopeutua muuttuneisiin elinolosuhteisiin ja hävisivät. Kun näitä matelijoita ei enää ollut, toiset lajit alkoivat valloittaa luontoa, joka kehittyi uuteen suuntaan.
Nykyinen ilmastonmuutos johtuu päästöistä
Ilmasto ei muutu nykyään ulkoisen tekijän, kuten asteroidin, vaikutuksesta, vaan maapalloa lämmittää ihmiskunta.
YK:n ilmastopaneeli IPCC asettui tälle kannalle ensimmäisessä vuoden 2021 laajassa osaraportissa.
Yli 14 000 tieteelliseen artikkeliin perustuvan selonteon mukaan syysuhde on selvä.
Ihmiskunta on varmasti vaikuttanut ilmastoon kasvihuonepäästöillään.
1800-luvun puolivälin jälkeen maapallon keskilämpötila on noussut noin 1,1 astetta.
Viimeksi kotiplaneettamme on lämmennyt yhtä nopeasti jääkauden kylmän loppuvaiheen jälkeen. Nuoremmaksi dryaskaudeksi kutsutun jakson päättymisestä on suunnilleen 9 600 vuotta.
Tuolloinkin maapallon keskilämpötila nousi noin 1,1 astetta – yli 1 100 vuoden aikana. Nykyinen nousu on tapahtunut vain 140 vuodessa.
Ruotsalainen fyysikko Svante Arrhenius totesi jo vuonna 1886, että ihmistoiminta vaikuttaa ilmakehään ja maapallon keskilämpötilaan. Arrheniuksen laatimista malleista kävi ilmi, kuinka kivihiilen polttaminen kasvattaa hiilidioksidin määrää ilmakehässä ja siten lämmittää Maata.
Nykyinen ilmastonmuutos juontuu teollistumisesta, joka alkoi 250 vuotta sitten.
Teollistuminen lisäsi energiankulutusta, ja energiantarvetta ryhdyttiin tyydyttämään fossiilisilla polttoaineilla, kuten öljyllä, maakaasulla ja kivihiilellä.
IPCC:n raportin mukaan maapallon keskilämpötilan noususta 1,07 astetta menee ihmistoiminnan piikkiin. Tärkein selittävä tekijä on kasvihuonekaasupäästöjen kasvu viimeisten 250 vuoden aikana.
Hiilidioksidin (CO2) kokonaispäästöt kasvoivat vuonna 2021 kuusi prosenttia. Ne olivat 36,3 miljardia tonnia eli suuremmat kuin koskaan aiemmin. Eniten hiilidioksidipäästöjä aiheuttavat Kiina ja Yhdysvallat.
Mitä haittaa ilmastonmuutoksesta on eri lajeille?
Maanpallon keskilämpötilan noustessa rajut sääilmiöt ja niiden aiheuttamat vahingot yleistyvät. Kyse on vaikkapa pitkistä kuivuusjaksoista, rankkasateista, tulvista ja maanvyörymistä.
Säästä johtuvat aineelliset tuhot tulevat yhteiskunnalle kalliiksi, ja elinolosuhteiden nopeat muutokset aiheuttavat inhimillistä kärsimystä – ja vaativat kuolonuhreja.
WMO:n eli Maailman ilmatieteen järjestön vuonna 2021 julkaisemassa raportissa todetaan, että säähän liittyvissä onnettomuuksissa ja kriiseissä on kuollut vuoden 1970 jälkeen kaksi miljoonaa ihmistä. Aineelliset vahingot on arvioitu yli 3,3 biljoonaksi eli tuhanneksi miljardiksi euroksi.
Toisin sanoen joka päivä on kuollut 115 ihmistä ja syntynyt noin 0,19 miljardin euron menetys.
Raportin mukaan luonnonkatastrofien määrä on viisinkertaistunut vuosina 1970–2020.
Ilmastonmuutos vaikuttaa paikalliseen säähän ja paikallinen sää vaikuttaa ihmisten elinolosuhteisiin. Erityisen haavoittuvaisia ovat köyhät maat ja niiden köyhimmät asukkaat.
Vuosien 1970 ja 2020 välillä luonnonkatastrofeissa kuolleista peräti 91 prosenttia on ollut kehitysmaiden asukkaita.
Ilmastonmuutoksesta kärsitään erityisesti köyhissä maissa, sillä niillä ei ole edellytyksiä estää rajujen sääilmiöiden aiheuttamia tuhoja ja hoitaa niiden seurauksia, toteaa OECD raportissaant. Kuva on otettu intialaiskaupunki Gurugramissa, jonka runsaat sateet saivat tulvimaan vuonna 2020.
Maailman ilmatieteen järjestön mukaan eniten ihmisiä on kuollut näiden luonnonkatastrofien vuoksi:
- kuivuus - 650 000 kuollutta
- myrskyt - 577 232 kuollutta
- tulvat - 58 700 kuollutta
- kuumuus tai kylmyys - 55 736 kuollutta
Esimerkiksi vuonna 2022 eri maanosissa kärsittiin äärimmäisistä sääolosuhteista ja niiden seurauksista.
Pakistanissa esiintyi tuhoisia tulvia sadekaudella, joka kestää kesäkuusta lokakuuhun. Sen aikana satoi neljä kertaa enemmän kuin tavallisesti. Ainakin 1 700 ihmistä kuoli, ja miljoonat ihmiset menettivät kotinsa.
Euroopassa kesä 2022 oli mittaushistorian kuumin. Lisäksi monin paikoin satoi hyvin vähän. Euroopassa oli kärsitty yhtä pahasta kuivuudesta viimeksi 500 vuotta sitten. Helteet tappoivat satoja ihmisiä, ja maatalous joutui suuriin vaikeuksiin muun muassa satomenetysten takia.
Jääkarhut voivat kuolla sukupuuttoon sadassa vuodessa, todetaan vuonna 2020 laaditussa raportissa. Kun maapallon keskilämpötila nousee, arktista merijäätä on aina vain vähemmän. Elinympäristön muutos vaikeuttaa jääkarhujen lisääntymistä ja ravinnonhankintaa.
Ilmastonmuutos koskettaa kipeästi myös luontoa.
YK:n laajan biodiversiteettiselvityksen mukaan luonnon biologinen monimuotoisuus vähenee kovaa vauhtia. Jopa miljoona lajia uhkaa hävitä, ja monet niistä voivat kuolla sukupuuttoon jo lähitulevaisuudessa.
Eläimet ja kasvit ovat ilmastonmuutoksen armoilla. Yksilöiden, lajien ja ekosysteemien selviytymismahdollisuudet riippuvat niiden kyvystä sopeutua uusiin olosuhteisiin.
Vuonna 2016 laaditussa raportissa todetaan, että populaatioita eli lajin jollain alueella esiintyviä kantoja häviää ilmastonmuutoksen takia jo yleisesti. Ongelma koski 976 tutkitusta lajista melkein puolta.
Ilmastonmuutoksesta kärsiviä lajeja on erityisen paljon arktisella alueella.
The State of the Arctic Terrestrial Biodiversity Report -julkaisun mukaan lukuisiin arktisiin lajiin kohdistuu niiden nykyisillä esiintymisalueilla jo niin suuri ilmastopaine, että ne joutuvat muuttamaan aina vain pohjoisemmaksi.
Miten ilmastonmuutosta voidaan torjua?
Rion ympäristö- ja kehityskonferenssissa vuonna 1992 hyväksyttiin YK:n ilmastonmuutosta koskeva puitesopimus.
Sen tavoitteena oli vähentää kasvihuonekaasujen kokonaispäästöjä.
Seuraavana oli vuorossa Kioton pöytäkirja. Se oli lisäys YK:n ilmastonmuutosta koskevaan sopimukseen.
Ilmastosopimuksen hyväksyneet teollisuusmaat sitoutuivat päästövähennyksiin. Tarkoituksena oli, että vuosien 2008–2012 päästöt olisivat pienemmät kuin vuoden 1990 päästöt. Useimmilta mailta tavoite jäi saavuttamatta.
Pariisissa vuonna 2015 solmitussa ilmastosopimuksessa sovittiin maapallon keskilämpötilan nousun rajoittamisesta.
Tavoitteeksi asetettiin, että maapallon keskilämpötila nousee enintään 1,5 astetta korkeammaksi kuin se oli ennen teollistumista.
Pariisin vuoden 2015 COP21-kokouksen valtuuskuntien johtajia.
Rajan ylittämistä on vaikeaa ellei mahdotonta estää.
Lokakuussa 2022 YK:n julkaisemassa Emission Gap -raportissa suhtaudutaan hyvin epäilevästi siihen, että maapallon keskilämpötilan nousu jää tavoiteltuun 1,5 asteeseen.
Raportin laatineet 77 tutkijaa arvioivat, että tätä vauhtia maapallon keskilämpötila nousee 2,8 astetta vuoteen 2100 mennessä.
Siinä tapauksessa, ettei hiilidioksidipäästöjä onnistuta pienentämään nopeasti ja paljon, tulevaisuus näyttää vielä synkemmältä.
*Kuvateksti
OurWorldInDatan laskelmien mukaan maapallon keskilämpötila voi nousta tämän vuosisadan loppuun mennessä 4,1–4,8 astetta.
Jotta ilmastonmuutos hidastuisi tai pysähtyisi, fossiiliset polttoaineet pitää pikimmiten korvata uusiutuvilla energialähteillä. Vihreä siirtymä vaatii uutta tekniikkaa, jolla voidaan esimerkiksi poistaa hiilidioksidia ilmakehästä varastoitavaksi.
Ilmastonmuutoksen torjunta maksaa maltaita, mutta vielä enemmän kuluja koituu siitä, että uhkakuvat toteutuvat.
Maailman suurimpiin kuuluva tilintarkastus- ja konsultointiorganisaatio Deloitte arvioi, että laskun loppusummaksi tulee 50 vuoden kuluttua 178 biljoonaa dollaria, jos kehityksen suunta ei pian muutu radikaalisti.