Kun lämpötila nousi ennätyslukemiin, yhtenä kesäpäivänä Grönlannin mannerjäätiköstä suli kuusi kuutiokilometriä jäätä. Se on 6 000 miljardia litraa vettä, eli se olisi riittänyt sammuttamaan koko ihmiskunnan janon viime kesän ajaksi. Puhtaasta vedestä uhkaa tulla pula, kun ilmastonmuutos sulattaa jäätiköitä napaseuduilla ja vuorilla, ja rankkasateet likaavat vesistöjä.
Joka neljännellä ihmisellä on vaikeuksia hankkia kylliksi puhdasta vettä. Joka vuosi yli miljoona ihmistä kuolee veden puutteeseen. Monissa maailmankolkissa vedensaanti riippuu lumesta, joka vuoden mittaan sulaa ja täyttää jokia ja muita vesistöjä.
Kun ilmasto lämpenee, lunta sataa entistä vähemmän ja samalla myös lumesta saatava sulavesi vähenee. Myös rankkasateet yleistyvät. Rajut sadekuurot saavat viemärit tulvimaan, jolloin usein juomavedeksi käytetyt esiintymät saastuvat.
Ongelmaan on onneksi havahduttu. Tutkijat kehittävät uudenlaisia sadevedenkeruujärjestelmiä, suodattimia, joilla vettä voidaan puhdistaa juotavaksi, ja laitteita, joilla vettä voidaan eristää kosteasta ilmasta.
Liikuteltava puhdistamo tuottaa juomavettä
Water Box puhdistaa veden lyijystä ja Legionella-bakteereista. Se on kehitetty yhdysvaltalaisen Flintin kaupungin tarpeeseen, kun kaupungin vesijohtovesi saastui. Laite voidaan muokata puhdistamaan myös muiden alueiden veden epäpuhtauksia.
5 mikrometrin suodatin poistaa kookkaat epäpuhtaudet.
Hiilisuodatin poistaa lyijyn, kloorin ja kemikaalijäämät.
1 mikrometrin suodatin poistaa pienetkin epäpuhtaudet.
Ultraviolettivalo tappaa bakteerit.
Vesi on elämän edellytys
Kun tutkitaan elämän mahdollisuuksia muilla taivaankappaleilla, ensimmäisenä selvitetään, onko paikalla vettä. Ilman vettä ei voi esiintyä elämää. Ihmisen elimistöstä 60 prosenttia on vettä. Verestä vettä on 90 prosenttia.
Maapallolla on noin 1,4 miljardia kuutiokilometriä vettä. Tasan jaettuna siitä tulisi ihmistä kohti 180 miljardia litraa, josta tosin vain 4,5 miljardia litraa on suolatonta. Siitäkin kaksi kolmasosaa on kiinni napajäissä, jäätiköissä ja pysyvässä lumipeitteessä. Sittenkin jäljelle jää miljoonia litroja makeaa vettä, mutta vesi ei jakaudu tasaisesti ja ilmastonmuutos pahentaa tilannetta entisestään.
Ilmastonmuutos tuo mukanaan entistä pidempiä kuivuusjaksoja, ja merenpinnan noustessa rannikkoalueiden makean veden lähteet voivat saastua suolalla. YK:n arvioiden mukaan puhtaan veden saanti on ongelma joka neljännelle ihmiselle vuonna 2040.
Jo nyt vesihuolto on ongelma monissa suurkaupungeissa. Maailman metropolit on yleensä perustettu jokien, järvien tai muiden vesivarantojen lähelle, mutta kun väkiluku on kasvanut, vettä ei enää ole tarpeeksi.
Näin SINÄ voit säästää vettä
Kierrätä vettä
Vedenkulutusta voi vähentää käymällä suihkussa nopeammin tai pesemällä pyykkiä isoja määriä kerralla. Yksi keino on myös ottaa talteen vettä. Sadevettä voi kerätä puutarhan kasteluvedeksi. Jotkut jopa ottavat kondensoivan pyykinkuivausrummun keräämän veden talteen ja käyttävät sen esimerkiksi ikkunanpesuun.
Syö vähemmän lihaa
Ruoan tuotanto vaatii paljon vettä. Jokaisen ihmisen päivittäisen ruoan vesijalanjälki on tuhansia litroja vettä. Ruoka-aineissa on kuitenkin eroja. Ennen kuin kilo naudanlihaa on päässyt kaupan tiskille, sen tuotantoketjussa on kulunut noin 15 000 litraa vettä. Kasvisten osalta vedenkulutus on noin 300 litraa kiloa kohti.
Valitse ruokasi oikein
Yhden mantelin tuotantoon kuluu 12 litraa vettä. Avokadokilon vesijalanjälki on noin 1 000 litraa. Lisäksi avokadoja kasvatetaan Etelä-Amerikassa usein alueilla, joilla puhtaasta vedestä on pulaa. Suosimalla Suomessa ja lähialueilla tuotettuja kasviksia voimme ehkäistä vesipulaa muualla maailmassa.
20 miljoonan asukkaan México on muinoin perustettu suoseudulle, missä oli vettä yllin kyllin. Kun kaupunki on kasvanut, suot ovat kuivuneet ja vesistöjä on täytetty rakennusmaaksi. Nykyään vesi pitää tuoda kaukaa kaupungin ulkopuolelta. Ilmastonmuutoksen tuomat kuivuusjaksot ja rankkasateet ovat myrkkyä Meksikon pääkaupungin kaltaisten metropolien vesihuollolle.
Kuivuutta ja rankkasateita
Kun sataa rankasti eikä ole soita tai vesistöjä ottamassa vastaan vettä, kaupunkien viemäriverkosto täyttyy ja vesi tulvii kaduille.
Ajoittain taas kuivuus äityy niin pahaksi, että viranomaisten on valmistauduttava "nollapäiviin" eli tilanteisiin, jolloin vesi on loppu. Näin kävi esimerkiksi kuuden miljoonan asukkaan Kapkaupungissa Etelä-Afrikassa vuonna 2018. Silloin oli lähellä tilanne, että vedenjakelu vesijohtoverkostossa olisi pitänyt lopettaa. Pahin tilanne saatiin torjuttua, kun asukkaat vähensivät vedenkulutuksensa alle puoleen.
Laite voi tiivistää ilmasta 120 litraa juomakelpoista vettä. Se riittää perheen tai koulun tarpeisiin.
Samanlaisia tilanteita on koettu Chennaissa Intiassa. Suurin osa kaupungin kahdeksasta miljoonasta asukkaasta on riippuvaisia säiliöautoilla jaeltavasta vedestä. Säiliöautoja ajaa kaupunkiin jatkuvana virtana. Tällainen vesihuolto on luonnollista kallista, hankalaa ja haavoittuvaista. Yksi ratkaisu on sadeveden keruu ja veden kierrätys Akshaya Adora -asuntokompleksin tavoin.
Sadevesi johdetaan katoilta, pihoilta ja jalkakäytäviltä puhdistamoon, jossa se suodatetaan ja käsitellään juomakelpoiseksi. Puhdistettu vesi kootaan säiliöihin, josta sitä voidaan käyttää kuivina kausina.
Sadeveden kerääminen on toimivaksi todettu ratkaisu. Sitä käytetään niin yhden hengen majassa Afrikassa kuin Frankfurtin kansainvälisellä lentokentällä, missä 28 000 neliömetrin kokoisen terminaalirakennuksen päälle putoava sade otetaan talteen muun muassa vessojen huuhteluvedeksi. Näin lentokenttä säästää miljoona kuutiometriä vesijohtovettä vuodessa.
Sadevettä ei voi juoda
Juomavedeksi sade ei sellaisenaan sovi. Veden keräyspaikalta tulee väkisinkin mukaan epäpuhtauksia. Siksi sadevettä käsitellään niin sanottuna harmaana vetenä, eli sitä voidaan käyttää siivoukseen, pyykinpesuun ja kasteluun, mutta jotta siitä saataisiin juomavettä, se on käsiteltävä. Tarvittava tekniikka on toki olemassa, mutta etenkin kehitysmaissa vedenpuhdistuslaitoksia on harvassa. Etenkin maaseudulla puhtaasta vedestä voi olla pulaa, vaikka sadevettä kerättäisiin kaivoihin.
Paikalliseen vesipulaan ratkaisu voi olla liikuteltava vedenpuhdistamo. Sellainen on esimerkiksi Water Box. Se on jääkaapin kokoinen puhdistamo, joka alun perin kehitettiin yhdysvaltalaisen Flintin kaupungin tarpeisiin.
Flintin ympäristössä kyllä on vettä, mutta kaupungin vesijohtoverkoston kunnossapito on laiminlyöty niin, että vuonna 2014 vesijohtovedessä havaittiin lyijyä ja vaarallista Legionella-bakteeria. Flintin vesikriisi sai joukon keksijöitä kehittämään Water Boxin. Siinä on kuusi mekaanista suodatinta, aktiivihiilisuodatin ja ultraviolettivalo, joka tappaa bakteerit.
Water Box voi tuottaa 40 litraa puhdasta vettä minuutissa. Laitteen suodattimia voidaan säätää tarpeen mukaan. Flintissä Water Box on optimoitu poistamaan vedestä lyijyä ja Legionella-bakteereja, mutta laite sopii myös esimerkiksi virusten tai loisien poistamiseen. Water Box on myös rakenteeltaan niin tukeva ja yksinkertainen, että se sopii käytettäväksi syrjäseuduilla. Aurinkosähköllä toimiva sadevedenkeräimeen yhdistetty Water Box voisi tuottaa juomavettä kokonaiselle kylälle.
Majik Water on kenialaisen yrittäjän Beth Koigin kehittämä laite, joka tiivistää puhdasta vettä ilman kosteudesta.
Aina sadevettä kuitenkaan ei ole saatavilla, ja esimerkiksi Afrikan maaseudulla vettä pitää usein hakea kilometrien päästä. Lähteet voivat myös kuivua. Silloin ratkaisu voi olla Majik Water -niminen laite. Se tekee vettä ilmasta.
Ilmakehässä on 13 000 kuutiokilometriä vettä. Se on kuusi kertaa niin paljon kuin kaikissa maailman joissa yhteensä. Majik Water imee kosteutta ilmasta ja tiivistää sen juomavedeksi. Yksi Majik Water -laite tuottaa noin 120 litraa vettä päivässä. Se riittää yhden perheen käyttövedeksi tai pienen koulun tarpeisiin.
Vettä lämpimästä ilmasta
Majik Water imee sisäänsä lämmintä ilmaa ja jäähdyttää sen, jolloin sen sisältämä vesihöyry tiivistyy nesteeksi. Sitten veteen lisätään kalsiumia ja magnesiumia, joita on myös tavallisessa juomavedessä. Tarvittava sähkö voidaan tuottaa muutamalla aurinkokennolla. Ilmankosteuden pitää olla vähintään 35 prosenttia, mikä vastaa olosuhteita useimmissa paikoissa maailmassa.
Maailmassa on kuitenkin myös kolkkia, missä ilma on liian kuivaa Majik Waterille. Siellä ainoa ratkaisu voi olla suolan poistaminen merivedestä. Persianlahden öljyvaltioissa suolanpoisto on ollut yleinen käytäntö jo yli 50 vuotta. Menetelmä vaatii paljon energiaa, ja jos energiaa tuotetaan öljyä tai kaasua polttamalla, sivutuotteena syntyy hiilidioksidipäästöjä, jotka kiihdyttävät ilmastonmuutosta ja pahentavat vesipulaa.
30 vuotta sitten tarvittiin 40 kilowattituntia energiaa 1 000 merivesilitran suolanpoistoon. Nykytekniikalla energian tarve on saatu leikattua 4 kilowattituntiin 1 000 litraa kohti. Se on tietysti huomattava parannus, mutta edelleen energiaa kuluu 10-20 kertaa enemmän kuin jos vesi pumpattaisiin maaperästä tai järvistä.
Teknisillä ratkaisuilla voidaan helpottaa vesipulaa pahimmissa paikoissa, mutta kestävämpi ratkaisu on tietysti vedenkulutuksen vähentäminen, putkistojen kunnossapito vesihävikin ehkäisemiseksi ja olemassa olevien vesistöjen suojelu saastumiselta.
Toimenpiteisiin pitää ryhtyä nyt, jotta puhdasta vettä tulee hanasta myös tulevaisuudessa.